Anu Tuomikosken kirje aluevaltuutetuille
Huomenta täältä yhteispäivystyksestä, jossa tällä hetkellä on rauhallista, mutta iltaisin ja viikonloppuisin ei ole. Elämme siinä todellisuudessa, että potilaille on äärimmäisen vaikeaa saada järjestettyä jatkohoitopaikkoja. Pahimmillaan meillä on toissaviikonloppuna (16.–17.9.) odottanut jatkohoitopaikkaa 7 potilasta, mikä tarkoittaa puolta yhteispäivystyksen vuodepaikoista. Viikonloppuisin TeSa-osastoille ei vapaudu paikkoja kuin kuoleman kautta, joten potilaiden hoitoajat päivystyksessä olivat pitkiä, pisimmillään vuorokauden mittaisia.
Yksi vuodeosasto kieltäytyi ottamasta muita kuin oman paikkakunnan potilaita, ja tästä on laitettu palautetta eteenpäin ko. paikkaan. Useampi potilas jouduttiin laittamaan jatkohoitoon Oulaskankaan sairaalan osastoille, eli siis erikoissairaanhoidon osastoille. Kaikkein hulluinta tässä on se, että yllättäen sunnuntai-iltana terveyskeskusten vuodeosastot ”piristyivät” ja muutama potilas saanutkin jatkohoitopaikan. Mitä tästä voi päätellä? Osastoilla on kuollut potilaita (huom. monikko) tai sitten osastoilla ei huvita ottaa potilaita jatkohoitoon. Kumpikin vaihtoehto tuntuu ikävältä, toivottavasti silti vain jälkimmäinen pitää paikkansa. Päivystyksessä ei kukaan potilas kuollut, vaikka meidän hoitajaresurssiamme ei ole mitoitettu siihen, että pyöritämme täällä pikku vuodeosastoa, huolehdimme lääke- ja ruokahuollon, vaikka meidän perustehtävämme on keskittyä hoitamaan akuutit potilastilanteet. Yhden potilaan lonkka murtui, kun riittämättömän valvonnan vuoksi hän kaatui.
Minun ensimmäinen ihmetyksen aiheeni on tämä: Ylen nettisivuilla on kerrottu Oulaisten tk:n virallisesta lopettamispäätöksestä ja sinne on kirjoitettu seuraavat lauseet: · Oulaisissa akuuttiosaston toiminta keskittyy Oulaskankaan sairaalan yhteyteen sen jälkeen, kun terveyskeskuksen hoiva- ja akuuttiosasto muutetaan arviointiyksiköksi · Oulaisten akuutti- ja hoivaosaston potilaat hoidetaan jatkossa Pohteen muilla akuuttiosastoilla eli pääsääntöisesti Oulussa tai Oulaisten Oulaskankaan sairaalassa. Mitä ihmettä?? Meillä on tiedossa, että oululaisille potilaillekaan ei tahdo löytyä jatkohoitopaikkaa Oulusta, vaan heitä hoidetaan esim. Lakeuden alueen osastoilla. Eteläisen ja Rannikon alueen potilaat pääasiassa pyritään saamaan ns. omalle alueelle hoitoon, MUTTA mistä lähtien on päätetty Oulaskankaan esh-osastojen paikkaavan TeSa-tasoisten paikkojen puuttumista ottamalla pth-tasoista hoitoa tarvitsevat potilaat hoidettavaksi? Tätä on tapahtunut vuosien varrella enenevästi, eli onko tästä vain tullut ”uusi normaali”?
Toinen ihmetyksen aiheeni: Joka yhteydessä törmään lauseeseen, että kotiin voidaan viedä sairaalatasoinen hoito. Voisiko joku ystävällisesti avata minulle, mitä tämä ”sairaalatasoinen hoito” tarkoittaa? Olen niin tyhmä, etten ymmärrä sitä. Ja jos tämä kerran onnistuu ja toteutuu, niin mihin me tarvitaan vastaanottoja tai päivystyksiä, hoidetaan kaikki potilaat kotona. Enenevässä määrin tulee potilailta ja omaisilta palautetta jatkohoitopaikkojen puutteesta ja terveydenhuollon toimimattomuudesta. Olen kirjoittanut lukuisia vastineita muistutuksiin ja muihin palautteisiin. Niitä on vielä jonossa odottamassa. Nuoria lääkäreitä käy sääliksi, sillä syyttävä sormi osoittaa juuri heihin, ketkä ovat potilaan hoidosta vastuussa. Yritän tukea heitä parhaani mukaan. Luuletteko, että Pohde voi toimia näillä resursseilla kovin kauan? Nyt jälkikäteen pohdin, että oliko jo tuossa vaiheessa suunnitelmat Oulaskankaan sairaalan alasajosta tehtynä ja suut pidettiin siksi supussa. Ei kovin kohteliasta meitä kohtaan, jotka teemme tätä ruohonjuuritason työtä. Meillä olisi yhteispäivystyksen näkökulmasta säästettävää monessa asiassa.
Soiteen valuva raha pitäisi saada kotoutettua. Edelleen lähetämme aikuispsykiatriset päivystyspotilaat Soiten psykiatrian päivystykseen, koska OYS ei pysty heitä ottamaan vastaan. Asiasta keskusteltiin ihan vähän aikaa sitten ja tätä järjestelyä ei kuulemma ole mahdollista lähteä muuttamaan tässä vaiheessa. Tulisi selvittää, voisiko OYS psykiatrialla hyödyntää hospitalisti-mallia, jota on OYS:ssa kokeiltu hyvin tuloksin kirurgian puolella. Myös HUS psykiatria hyödyntää vastaavaa järjestelyä. HUS:n järjestelystä on ollut artikkeli 20.10. ilmestyneessä Lääkärilehdessä. Hospitalisti-mali tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa potilaille, jolloin psykiatrit voivat keskittyä hoitamaan potilaan psyykkistä sairautta ja hospitalisti huolehtii somaattisten asioiden selvittelystä ja hoidosta. Tällä järjestelyllä vältytään psykiatristen potilaiden päivystyksiin lähettämisiltä ja myös infektioidentorjunnan on huomattu parantuvan, kun yksikössä on hospitalisti. Perusterveydenhuollon yksiköistä eli terveyskeskuksista ei myöskään tulisi lähettää potilaita rutiininomaisesti Soiteen, ei päivystyksellisesti tai kiireettömästi, sillä lasku tulee Pohteen maksettavaksi. Meille sairaalassa työskenteleville on teroitettu moneen otteeseen, että potilaat hoidetaan omalla hyvinvointialueella, poislukien mainitsemani psykiatriset päivystyspotilaat tai ne hätätilapotilaat, joiden hengen pelastamiseksi lyhyempi kuljetusmatka Kokkolaan voi olla tarpeen. Minulla on käsitys, että edelleen tk-lääkärit tietyistä paikoista lähettävät potilaita Soiteen, ehkä osin vanhasta tottumuksesta tai sitten ei ehkä ole tietoa, miten esimerkiksi OAS toimii.
Potilaiden valinnanvapaudella voi olla merkitystä kiireettömässä hoidossa, mutta akuuteissa, päivystyksellisissä tilanteissa hoitava lääkäri on nähdäkseni asiantuntija, ja lähettää potilaan tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan. Kun aikoinaan työskentelin Eteläisen alueen tk:ssa, esimies painotti moneen kertaan, että potilaita on lähetettävä Kokkolaan, koska hoito on siellä halvempaa. Kysyin jo silloin, eikö potilaalla ole oikeus esittää oma toiveensa hoitopaikasta, ja jos esim. OAS tarjoaa samaa hoitoa lähempänä, on luonnollista, että potilas lähetetään sinne, jos hän niin toivoo. Esimieheni mukaan näin ei olisi saanut toimia. Tämä entinen esimieheni on nykyinen Eteläisen ja Rannikon alueylilääkäri. Toivoisin myös keskusteluun nostettavan sen, että yksityispuolelta tulee yhteispäivystyksiin (OAS ja OYS) epätarkoituksenmukaisia päivystyslähetteitä. Tarkoitan näillä lähetteillä sitä, että potilaan vaiva ei edellytä esh-tasoista, päivystyksellistä hoitoa, vaan esim. kiirevastaanottoa omassa tk:ssa lähipäivinä tai joissain tapauksissa kiireetön lähete esh:oon olisi oikeampi ratkaisu. Pahimmillaan potilas käy ns. turhan käynnin päivystyksessä, jossa todetaan, että jatkotutkimukset ovat tarpeellisia, mutta eivät päivystyksellisiä, ja ne ohjelmoidaan sitten yhteispäivystyksestä käsin sairaalan muuhun yksikköön. Yksityispuolen lähetteissä vedotaan usein siihen, että he eivät saa laboratoriotutkimuksia tai röntgenkuvauksia pikaisesti, tai sitten nämä eivät kuulu työterveyshuollon sopimukseen.
Nämä puutteet eivät kuitenkaan saa yksin olla peruste erikoissairaanhoitoon lähettämisessä. Edellä mainituista asioista puhuin vuosia sitten terveyskeskusten ylilääkäreille sillä ajatuksella, että voisiko yhdessä etsiä jotain ratkaisua, koska laskuthan menivät kuntiin maksettavaksi. Valitettavasti kellään muulla kuin minulla ei ollut kiinnostusta asiaan puuttua, joten totesin itsekseni, että rahaa täytyy olla kunnilla niin paljon, että antaa olla. Nyt ollaan sitten tässä tilanteessa. Jo vuosia olen penännyt alueellisen yhteistyön lisäämistä, jotta kollegoilla olisi tieto, missä on paras hoitaa minkäkinlaiset potilaat. OAS pystyy tekemään paljon, mutta on tiettyjä potilasryhmiä, joiden hoito kuuluu suoraan OYS:aan. Soittamalla sairaalan kollegalle moni asia voisi selkiytyä ilman, että potilasta lähetetään ensin väärään paikkaan. Olen lähettänyt tiedotteita sähköpostitse, soittanut lähettäville lääkäreille, viestittänyt alueylilääkärille, mutta olen todennut, että mikään ei oikeasti koskaan muutu. On toki joitakin lääkäreitä, jotka tietävät ja oppivat hoidonporrastuksen, osaavat soittaa ja kysyä neuvoa, mutta vielä olisi paljon työtä alueella, jotta tieto saataisiin kaikille.
Oulaskankaan sairaala ja yhteispäivystys on vuosien ajan olut tärkeä tukipilari Eteläisen ja Rannikon alueen terveyskeskuksille. Raahen ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys tukee meidän toimintaamme ja päinvastoin. Jos Raahen yöaikainen päivystys loppuu, se vaikuttaa myös heikentävästi Raahen vuodeosastojen toimintaan. Voidaanko tällöin Raaheen ohjata tehostettua monitorointia, ns. TeMo-paikkaa, tarvitsevat potilaat, jos lähimmät lääkärit yöaikaan ovat Oulaisissa ja Oulussa? OAS yhteispäivystyksessä hoidamme akuutisti sairaat potilaat, joiden sairaus, oire tai vaiva edellyttää päivystyksellistä hoitoa. Enenevässä määrin meille hakeutuu potilaita, jotka voisi hoitaa terveyskeskuksessa kiireellisellä tai kiireettömällä aikataululla, mutta potilaiden viesti on: ”terveyskeskukseen ei pääse, olen ollut jo kaksi viikkoa kipeä”. Myös ammattilaisilla on hämärtynyt käsitys siitä, mikä vaiva on päivystyksellinen ja mikä ei. Miten perusterveydenhuollossa huolehditaan henkilökunnan koulutuksista ja varmistetaan osaaminen esim. hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa? Yhteispäivystyksessä on syvennetty hoitohenkilökunnan osaamista laite- ja simulaatiokoulutuksin. Elvytyskoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi anestesialääkäreiden kanssa. Jos potilaan tila romahtaa, tiedämme, miten tulee toimia. Myös ensihoito on voinut luottaa siihen, että pystymme hoitamaan akuutit tilanteet. Jos yhteispäivystys loppuu, emme pysty hoitamaan enää yhtä vaikeasti sairaita potilaita, koska meiltä puuttuisi erikoisalojen takapäivystys. Pahoin pelkään, että hoitohenkilökunta kokee työn tällöin vähemmän mielenkiintoiseksi.
Olen valmistunut lääkäriksi joulukuussa 2004. Yleislääketieteen erikoislääkärin paperit sain kesällä 2012. Erikoistumiseen kuuluvat sairaalapalvelut tein Oulaskankaan sairaalassa, kuten moni muukin alueen yleislääketieteen erikoislääkäri on tehnyt. Oletteko ajatelleet, miten sairaalan erikoissairaanhoidon alasajo vaikuttaa lääkäreiden koulutukseen? Perusopetusvaiheessakin kandeille kuuluu sairaalaharjoittelut, ja Oulaskangas on pidetty harjoittelupaikka. Yhteispäivystyksen osalta ensi kesän harjoittelupaikat on varattu jo aikaa sitten, ja monelle kyselijälle olen vastannut ei-oota. Jos näitä harjoitteluita ei jatkossa enää voida Oulaskankaalla tehdä, emme kyllä saa tulevaisuudessa työntekijöitäkään alueelle. Olen esittänyt, että ainakin Eteläisen osalta myös virka-aikainen perusterveydenhuollon päivystys tulisi siirtää Oulaskankaalle. Rannikon osalta ehdottaisin vastaavaa järjestelyä, mutta Raaheen. Tämä edellyttää sitä, että saamme alueen tk-lääkäreistä ringin, jotka tulevat Oulaskankaalle tekemään sitä päivystystyötä, jota he nyt tekevät terveyskeskuksissa.
Miettikää, miten paljon turvallisempaa kandille, ja myös kokeneemmalle lääkärille, on tulla sairaalaan tekemään työ, jossa hänellä on seniori- ja erikoislääkärituki saatavilla, osaava hoitohenkilökunta apunaan sekä tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset käytettävissään! Olen työskennellyt Oulaskankaan yhteispäivystyksen ylilääkärinä/vastuuyksikköpäällikkönä 9 vuotta. Työ on ollut juuri sitä, mitä rakastan: päivystyspotilaiden hoitoa, vaihtuvia tilanteita, erilaisia päiviä, naurua ja joskus myös itkua. Olen saanut kehittää yksikön toimintaa yhdessä hoitohenkilökunnan ja sairaalan muiden yksiköiden kanssa. Nyt tuntuu, että kaikki se työ valuu jonnekin hukkaan. Potilastyö on muuttunut raskaaksi, huoli ja hätä potilaista, alueen ihmisistä, omista läheisistä on valtava. Kun ohjaa potilasta omaan terveyskeskukseen hakemaan apua vaivaan, joka ei vaadi päivystyksellistä hoitoa ja tietää, että potilas ei tule apua saamaan, kun tk:een ei aikoja saa, mitä siinä tilanteessa voi tehdä?
Olen sanonut aina, että lopetan lääkärintyöt 50-vuotiaana. Siihen on alle 10 vuotta aikaa. Viime aikoina on tuntunut, että jaksanko tämän vuoden loppuun. Ei Pohde yksin ole syypää asioiden heikkoihin kantimiin, vanhat ongelmat vain siirrettiin Pohteen kannettavaksi. Olen odottanut sitä hetkeä, jotta voin sanoa: ”Mitä minä sanoin?” Se hetki on tullut tänä vuonna monta kertaa.
Ystävällisesti,
Anu Tuomikoski
vastuuyksikköpäällikkö/Oulaskankaan yhteispäivystys
(tuleva lankakauppias, oma yritys)