Gunnarin kartanosta alueen kulttuurikeskus
Entisen kaivoskylän, Lampinsaaren kylänraitilla on rauhallista helteisenä toukokuun päivänä. Heinäkuun lopussa, 26.–27.7. tilanne on toinen, kun kylällä järjestetään ensimmäistä kertaa Lampinsaari Festival -tapahtuma. Lampinsaaren entisen koulun ja tätä nykyä majoitus- ja kokoustilana toimivan Gunnarin kartanon toiminnanjohtaja Emma Erkkilä kertoo, että Lampinsaari Festivaalien järjestelyihin valjastetaan koko kylän väki.
”Esillä ovat kyläläisten omat pihat, ja kyläyhdistyksellä on omaa ohjelmaa, kuten illalla olutteltta sekä esiintyjiä ja vanhojen autojen piknik perjantaina”, kertoo Emma Erkkilä.
Samaan aikaan Lampisaari Festivaalien kanssa järjestetään Gunnarin kartanon kulttuuripäivät. Katseltavaa ja kuunneltavaa löytyy sekä Gunnarin kartanon sisätiloista että sen piha-alueelta.
”Kulttuuripäiville on tulossa paikallisia näytteilleasettajia. Meillä on pihalla esiintymislava, jossa esiintyy muun muassa lastenorkesteri Maailman vahvin pupu. Lapsille on muutenkin tarjolla paljon tekemistä. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton”.
Kulttuuripäivillä järjestetään oma kulttuuripaneeli, jonka johtajana toimii helsinkiläinen äänitaiteilija ja tutkija Taina Saarikivi. Hän teki kolme vuotta sitten Koneen säätiölle tutkimusta Lampinsaaren kylästä. Hänen puolisonsa, tv:stäkin tuttu kielitieteilijä Janne Saarikivi pitää samassa tapahtumassa etymologisen keskustelutilaisuuden.
Lampinsaaren kylän entisestä kyläkoulusta, nykyisestä Gunnarin kartanosta aiotaan rakentaa tulevaisuudessa näkyvä kulttuurikeskus. Tätä päämäärää kohti lähdettiin kulkemaan vuoden alussa, kun Lampinsaaressa toimiva Lyhde ry sai toiminnan uudelleen aloittamista varten Nouseva Rannikkoseutu ry:ltä hankerahoitusta. Samaan aikaan Gunnarin kartanolle nimitettiin uusi toiminnanjohtaja, Emma Erkkilä.
”Tarkoituksena on puhaltaa uusi liekki Gunnarin kartanoon. Isokäännän Maija Lyhde ry:stä pyysi minut hankkeeseen kaveriksi mukaan yhdessä Grönholmin Niinan kanssa. Kolmistaan olemme nyt suunnitelleet muutaman kuukauden toiminnan uudelleen aloittamista”, Emma Erkkilä kertoo.
Uusi toiminnanjohtaja kertoo jättäneensä vanhan palkkatyönsä pois ja heittäytyneensä täysillä Gunnarin kartanon toiminnan kehittämiseen.
”Olen tosi tyytyväinen, että lähdin tähän mukaan. Tässä työssä on paljon osa-alueita, joita olen aikaisemminkin tehnyt. Tässä saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja lisäksi on paperihommaa, joka kuuluu hanketyöhön”.
Gunnarin kartanosta aiotaan rakentaa kulttuuri- ja majoitustila, joka toimisi tulevaisuudessa vuoden ympäri. Tähän mennessä kartanossa on järjestetty erilaisia leiritapahtumia sekä vietetty ikimuistoisia perhejuhlia. Entisen koulukiinteistön tilat mahdollistavat suurempienkin tilaisuuksien järjestämisen.
”Gunnarin salissa voidaan pitää vaikka häitä. Lapsille on tarjolla erillinen leikkihuone. Majoittumista varten meillä on kuusi kerrossängyillä varustettua huonetta, joissa yöpymispaikkoja on neljälle henkilölle. Kartanoon mahtuu majoittumaan yhteensä noin 40 henkeä”.
Gunnarin kartanon kehitystyön keskiössä on Lampinsaaren kylän vaiherikas historia. Lampinsaari oli vuoteen 1992 asti vireä kaivoskylä, mutta sen jälkeen väki ja palvelut ovat sieltä vähentyneet. Tällä hetkellä kylällä asuu noin 200 asukasta, joista osa on alkuperäisiä lampinsaarelaisia. Emma Erkkilän mukaan näissä kyläläisissä on kuitenkin vielä voimaa, joka pitää saada nyt käyttöön Lampinsaaren tulevaisuuden turvaamiseksi.
”Kylällä on ainutlaatuinen voima ja historia. Haaveena on, että se tulisi näkyväksi niin vierailijoille kuin kyläläisille itselleen. Kaikilla asukkaillakaan ei ole tietoa entisestä aktiivisesta kaivoskylästä. Tämä historia on se juttu, mikä tekee tästä paikasta ainutlaatuisen. Yhtäkkiä on keskelle suota rakennettu tällainen kylä”, Erkkilä ihmettelee.
Emma Erkkilä kiittelee kyläläisiä jo nyt siitä, että he pistivät aikoinaan tuulemaan ja säilyttivät sekä remontoivat tyhjilleen jääneen koulurakennuksen.
”Tästä on hyvä lähteä rakentamaan tarinaa eteenpäin”, kiittelee Emma Erkkilä.