Kolumni: Kohti väljempää Suomea
Viimeisen vuoden aikana monen elämään vaikuttanut Covid- 19 on jättänyt jälkensä myös suomalaisten työntekoon ja ajatteluun työn tekemisestä. Korona-aikana yli miljoona suomalaista on tehnyt työtä etänä. Tämä ei 20 vuotta sitten olisi onnistunut. Työelämän meno eteenpäin merkitsee myös aluepolitiikassa uutta lukua. Enää työ ei määrittele automaattisesti sitä, missä ihmisen pitäisi asua.
Aiemmin ihminen on joutunut muuttamaan työn ja opiskelun perässä, usein vastentahtoisesti. Lyijykynien ja kirjoituskoneiden kaudella valtion virat ja yritysten pääkonttorit ovat keskittyneet keskuksiin kuten niiden tuoma kehitys ja työ.
Tähän on tulossa merkittävä muutos. Ihminen voi nykyvälinein työskennellä ”monipaikkaisesti”, kotoa, konttorilta, tai vaikkapa mökiltä. Työ, yrittäminen ja opiskelu kulkevat yhä useammin ihmisen perässä eikä toisinpäin. Muutos antaa ihmisille enemmän vapautta valita omien mieltymystensä mukaisesti asuin- ja elinpaikkansa.
Koko Suomen asumisen mahdollisuus on ollut keskustalaisille tärkeää jo pitkään. Etätyön lisääntyminen innoitti pohdiskelemaan myös elämän, työelämän ja Suomen nykytilannetta. Tuloksista kirjoitimme ohjelman ja siinä työssä itsekin olin mukana.
Ohjelmakokonaisuudessa esitellään Keskustan vaihtoehto monipaikkaiseksi Suomeksi. Vihreä lanka on uudenlainen aluepoliittinen ote ja ajattelumalli. Perinteisesti ymmärretyn aluepolitiikan rinnalle ja vahvistamaan tulee ihmisistä lähtevä aluepolitiikka. Tämä tarkoittaa uudistuksia, joilla yhä useammalle mahdollistetaan vapaus valita opiskelu-, työ- ja asuinpaikkansa toiveidensa mukaan.
Tämä antaa mahdollisuuksia toteuttaa toiveen hyvästä elämästä, olivat ne ajankäytön tai paikan osalta millaiset tahansa. Vaikka pariskunnan toinen puolisko tekisi töitä Turkuun ja toinen opiskelisi Rovaniemellä, voi koti olla vaikkapa Oulaisissa. Oma toive ratkaisee. Etenkin pienempien paikkakuntien yrityksille muutos merkitsee entistä parempia mahdollisuuksia löytää osaajia tietotyöhön.
Muutosta on tuettava poliittisilla päätöksillä. Esimerkiksi verkkoyhteydet on laitettava kuntoon. Vapaa-ajan asunnot pitää voida helpommin muuttaa vakituisiksi kodeiksi. Palvelujen käytössä kankea byrokratia ei saa tulla sujuvan arjen tielle.
Todellisuutta on sekin, että monille etätyö ja monipaikkainen elämä ei ole mahdollista. Eivätkä kaikki tällaista haluakaan. Hekin hyötyvät läheistensä väljemmän elämän, kotiseutunsa virkeämmän elämänmenon tai vaikkapa ruuhkien vähenemisen muodossa.
Väljemmän elämänmenon Suomi on mahdollisuus ihmisille ja alueille. Sen edistämiseksi riittää työtä niin politiikassa kuin yrityksissäkin. Ihmisten valinnanvapaus on ennen kaikkea voitto maaseudulle.
Juha Pylväs