Kunnat kuolaavat tuulivoiman perään
Tuulivoimaloita nousee Suomenmaahan kuin sieniä sateella. Eikä ihme, sillä yksittäisille kunnille tuuli- ja aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde. Verohallinnosta kerrotaan, että viime vuonna maastamme löytyi kaikkiaan 33 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverotuotosta oli yli 20 prosenttia. Suurimmillaan tämä osuus on Simossa, peräti 68,8 prosenttia kunnan kiinteistöverosta. Pyhäjoellakin päästään 66,9 prosentin lukemaan.
Tuuli- ja aurinkovoimaloista kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2024 yhteensä 46,7 miljoonaa euroa, mikä on 1,9 prosenttia koko maan kiinteistöverotuotosta.
” Tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöverotuottoon kasvaa edelleen sitä mukaa, kun suunnitteilla ja rakenteilla olevat voimalat etenevät ja lopulta valmistuvat”, toteaa ylitarkastaja Jenna Lempiäinen Verohallinnosta.
Oulaisissa toimii tällä hetkellä kaksi tuulivoimapuistoa. Karahka liitettiin sähköverkkoon viime vuoden lopulla ja siellä tuulivoimaloita pyörii yhteensä 25. Maaselänkangas valmistui myös loppuvuodesta 2024 ja siellä voimaloita on 7.
Oulaisten kaupungin talousjohtajan Sari Myllykoski-Hanhelan mukaan viime vuonna tuulivoimaloista saatiin tuottoa noin 200 000 euroa. Tänä vuonna odotukset ovat jo paljon korkeammat.
” Tältä kuluvalta vuodelta pitäisi tulla voimalaitosveron mukainen kiinteistöverotuotto molemmilta tuulivoimapuistoilta. Koko vuoden kiinteistöverotulo näistä 32 tuulivoimalaitoksesta on noin 1,3 miljoonaa euroa”, kertoo Sari Myllykoski-Hanhela.
Tuulivoimahankkeen käynnistäminen on pitkäkestoinen prosessi. Annukka Öljymäki VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy:stä kertoo, että tuulivoimahankkeen kehittäminen vie kokonaisuudessaan noin 5–7 vuotta. VSB toimi Karahkan tuulivoimapuiston rakennuttajana. Nykyisin puiston omistaa energiayhtiö Helen.
” Hankekehitys sisältää esiselvitysvaiheen ja hankkeen luvitusprosessin. Molemmat vaiheet sisältävät runsaasti erilaisia selvityksiä seikoista, jotka vaikuttavat hankkeen toteutusmahdollisuuksiin. Hankekehityksen eri vaiheissa selvitetään maankäytön muutoksen hyväksyttävyys, alueen tuulisuus, sen soveltuvuus aurinkovoima-alueeksi, hankkeen vaikutukset ympäristöön ja liityntämahdollisuudet sähköverkkoon”, tietää Annukka Öljymäki.
Mikäli hanke on esiselvityksissä todettu toteuttamiskelpoiseksi ja kunta ja maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen positiivisesti, tuulivoimayhtiö tekee hankkeesta kunnalle kaavoitusaloitteen. Mikäli kunta hyväksyy aloitteen, tehdään hankkeesta kunnan kanssa kaavoitussopimus. Hankkeelle valitaan kaavakonsultti ja kaavoitustyö konsultin kanssa aloitetaan. Samaan aikaan kaavaprosessin kanssa toteutetaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA).
”Tuulivoimahankkeen luvitusprosessin aikana tehdään muun muassa näkymä-, melu- ja välkeanalyysit sekä tutkitaan vaikutukset alueen eläinkuntaan ja kasvillisuuteen. Myös sähkönsiirtoon tarvittavan voimalinjan ympäristövaikutukset arvioidaan. Vaikutusten minimoimiseksi sähkönsiirto pyritään sovittamaan yhteen alueen muiden hankkeiden kanssa ja toteuttamaan olemassa olevia johtokäytäviä hyödyntäen”, toteaa Annukka Öljymäki.
Kaavainsinööri Sanna Vähäkangas Oulaisten kaupungilta kertoo, että tällä hetkellä Oulaisissa on vireillä 4 tuulivoimapuiston osayleiskaavaa. Ne ovat Matkanivan, Rahkola-Hautakankaan, Rahkakurun sekä Kettukankaan tuulivoimapuistojen osayleiskaavat. Näistä Rahkola-Hautakankaan hankkeen osayleiskaavaa odotetaan lähikuukausina hyväksymismenettelyyn. Osayleiskaava mahdollistaisi 17 voimalan rakentamisen Oulaisten ja Haapaveden rajalle.
” Uusien voimaloiden rakentamista ei siis suunnitella ennen kuin kaava on hyväksytty, jonka jälkeen hanketoimijan on vielä tehtävä investointipäätös asiasta”, muistuttaa Sanna Vähäkangas.
Osayleiskaavassa tutkitaan mahdollisen tuulivoimapuiston vaikutuksia alueeseen ja alueen ympäristöön, jolle yleiskaava tuulivoimaa varten laaditaan.
” Yli 45 MW:n hankkeet, sekä hankkeet, joilla on yhteisvaikutuksia esimerkiksi toisten tuulivoimapuistojen kanssa edellyttävät YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia, jonka valvoo Ely”, kertoo Sanna Vähäkangas.
Seudullisesti merkittävät vähintään kymmenen voimalan tuulivoimapotentiaaliset alueet on tunnistettu esimerkiksi elokuussa voimaan tulleessa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa olevina tv-alueina.
” Ei seudullisiakin hankkeita voi olla, mutta niitä ei ole meillä tällä hetkellä”, hän lisää.
Maaselänkankaalle voimalapuiston rakentaneen WPD Suomi Oy:n toimitusjohtaja Heikki Peltomaa myöntää, että uuden potentiaalisen tuulipuistoalueen löytyminen on hyvin moniulotteinen asia. Tärkeintä on löytää yhteisymmärrys aluettaan vuokraavien maanomistajien kanssa.
” Lisäksi maakuntakaavamerkintä olisi ideaalinen, ja voimaloita olisi hyvä mahtua enemmän kuin viisi. Voimaloilla tulisi olla mielellään vähintään 1,5 kilometrin etäisyys lähimpään asutukseen. Lisäksi alueella tai sen välittömässä lähistössä ei saisi olla merkittäviä luontoarvoja, ja sähköverkon tulisi sijaita lähistöllä, ei kuitenkaan tutkien vaikutusalueella”, muistuttaa Heikki Peltomaa.
Monet tuulivoimalakunnat seuraavat nyt jännittyneinä sitä, mitä hallituksen valmistelema valtionosuusjärjestelmän uudistus tuo tullessaan. Uudistuksen olisi pitänyt tulla voimaan jo ensi vuonna, mutta valmisteluaikaa jatkettiin yhdellä vuodella. Erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta kertoo, että valtionosuusuudistuksessa linjataan verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän kattavuus. Pahimmillaan uudistus voi viedä tuulivoimakunnilta miljoonatulot.
”Nythän voimalaitoksista kertyvät kiinteistöverotulot eivät tule siinä huomioiduksi”, muistuttaa Pekka Montell.
