Mielipide: Kuinka paljon opetuksesta kannattaa säästää?
Ilman laadukasta perusopetusta ja sitä edeltävää varhaiskasvatusta Suomi kyykkää entisestään. Vain koulutuksen turvin pysymme kehityksen mukana, saamme Suomeen riittävää osaamista, tulevaisuuden haasteet löytävät tekijänsä ja pysymme maana kilpailukykyisinä. Suomen koulutuksen rahoitus laahaa jo nyt jäljessä verrattuna vaikka muihin Pohjoismaihin. Koulutuksen rahoitusta tulisikin lisätä reilusti. Nykyinen hallitus aloittaa kohdentamalla perusopetukseen 200 miljoonaa euroa. Rahoituksella on tarkoitus turvata muun muassa perusopetuksen ryhmäkoot ja tasa-arvoinen perusopetus kaikkialle Suomeen. Valitettavasti puolet tästä jää kuntarahoituksen valtionosuuksien pienenemisen myötä “tulematta kuntiin”; viimeaikaisista kuntien lisäleikkauksista puhumattakaan.
Sotemuutoksen jälkeen koulutus on kunnan tärkein ja rahallisesti mittavin perustehtävä ja siihen olisi rahoituksen löydyttävä. Oulaisissa kaupungin virkahenkilöt ja päättäjät tosin etsivät isoin ottein opetuspuolen säästöjä unohtaen koulun nykyarjen ja kouluissa toimivat ihmiset. Kyselin vuosi sitten kaupungin johtavilta henkilöiltä opetuksen ja kasvatuksen strategian perään. Suunnitelmallisuuden merkitys korostuu entisestään niukassa kuntataloudessa lapsimäärän vähetessä. Miten tässä haastavassa tilanteessa Oulainen pystyy toimimaan laadukkaasti, työntekijöiden ja oppilaiden jaksamista tukien? Laadukas ja järkevästi toteutettu perusopetus ja varhaiskasvatus on jokaisen lapsen perusoikeus ja satsaus tulevaisuuteen.
Oulaisten opetushenkilöstö on tänä vuonna jo toistamiseen saanut valtavan henkisen lisätaakan harteilleen. Koulupuolen säästöt ja lomautukset ovat taas pöydällä. Päätöksiä tehdään toisaalla, mutta kouluarjen ymmärtää vain sellainen, joka siellä on. Olen tehnyt lähes 20 vuotta työtä peruskoulun opettajana ja muutos on aivan selvä. Tuen määrä on lisääntynyt ja oppilaiden työnteko on muuttunut lyhytkestoiseksi. Oppilailla on monenlaisia haasteita, jotka näkyvät koulupäivässä. Sinnikkyys puuttuu eikä peruskoulu tai perustaitojen opiskelu ylipäätään kiinnosta. Välillä tuntuu, että itse opetustyö on täysin sivuroolissa. Kivirekeä riittää siis vedettäväksi ilman kaupungin jatkuvasti tuottamaa lisävastustakin. Tähän asti Oulainen on pärjännyt hyvin, koska olemme saaneet kouluihin päteviä opettajia opettamaan. Pätevä opettaja tarkoittaa sitä, että hän on opiskellut ylemmän korkeakoulututkinnon ja suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Mutta muutos on jo nähtävillä. Päteviä opettajia hakeutuu meiltä muualle eikä meillä auki oleviin paikkoihin niitä enää automaattisesti saada. Tämänkö toivoitte? Ehkä ette, mutta sen saitte. Asioilla on aina puolensa, joiden kanssa on taiteiltava. Lisäksi pienenevät oppilasmäärät johtavat väistämättä siihen, että tuntimäärät vähenevät ja tarjolla on sekalaisia tunteja sieltä täältä. Tähän tulisi kaupunkina kiireellisesti reagoida ja tehdä suunnitelma, miten virat jatkossa täytetään ja muodostetaan. Opetushenkilöstö on pyytänyt suunnitelmaa opetuksen järjestäjältä jo vuosia; tuloksetta.
Säästääkö Oulainen itsensä hengiltä? Toivottavasti ei. Koulupuolen säästöt näivettävät kuitenkin kaupungin elinvoimaisuutta, joka syntyy osaltaan lapsiperheistä ja hyvinvoivista nuorista. Jo pelkillä lomautusaikeilla Oulainen on saanut valtavaa mainehaittaa naapurikuntiin nähden, jotka sopeuttavat talouttaan toisin. Jokainen koulupuolen säästöuutinen kiirii digitaalisessa mediassa kaikkialle. Se on Oulaisten antama kuva, vaikka päätökset olisivat toisia.
Riitta Rautio
OAJ valtuutettu
