Pohjois-Pohjanmaan tiet vaativat panostuksia
Pohjois-Pohjanmaan teiden korjausvelka on maan korkeimpia. Esimerkiksi Merijärven kunnan alueella oli vuonna 2021 Suomen huonokuntoisimmat tiet. Korjausvelan taittaminen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella vaatisi lähes 600 kilometrin edestä uutta päällystettä, mutta päällystettä saadaan vuoden 2022 aikana vain noin 200 kilometriä. Kulkukelpoiset tiet ovat pitkien etäisyyksien maassa pakolliset. Ihmisten on kuljettava ja tavarakuljetusten on liikuttava. Huoltovarmuuskin on tieverkosta riippuvainen.
Koko maan mittakaavassa tietä olisi päällystettävä noin 3500–4000 kilometrin edestä, jotta korjausvelkaa saataisiin taitettua. Tähän mennessä lukuun on päästy vuonna 2020. Tämän jälkeen päällystettyjen kilometrien määrä on kuitenkin lähes puolittunut, päätyen noin 2300 kilometriin vuoden 2022 aikana.
Nykytilanteen pahin kehityskulku olisikin se, että aikaisemmin päällystettyjä teitä purettaisiin sora- tai hiekkateiksi. Vaikutukset olisivat suuria niin metsäteollisuuden kuin energiarakentamisen parissa toimiville yrityksille, tavallisista ihmisistä puhumattakaan. Tiestön heikko kunto vaikeuttaa metsäteollisuuden puunhankintaa, tuulivoiman rakentamista sekä kasvattaa ajoneuvojen polttoaine- ja korjauskuluja. Kuoppaiset ja revenneet tiet kuluttavat renkaita, minkä lisäksi teillä ei ole turvallista ajaa.
Periaatetasolla perusväylänpidon ja sen kehittämisen rahoitusta ohjaa valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma eli Liikenne 12 -suunnitelma. Kyse on puolueiden yhteistyössä valmistelemasta suunnitelmasta, joka määrittää kahdentoista vuoden ajaksi rahoituksen tavoitetason. Väyläverkko, eli valtion maantiet, rautatiet ja vesiväylät, vaativat vuosittain lähes 1,4 miljardia euroa, jottei korjausvelka pääse kasvamaan. Tästä summasta tienpito vie lähes puolet.
Suunnitelman tavoitteena on ollut vähentää rahoituksen poukkoilevuutta. Tähän mennessä suunnitelman sisältöä on enemmän julistettu kuin toteutettu. Perusväylänpidon ja sen kehittämisen rahoitustaso on vuoden 2021 jälkeen laskenut. Vasemmistohallituksen politiikka tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa päällystetään vuodesta toiseen vähemmän tieosuuksia, ja lopulta myös tilannetta, jossa korjausvelka jatkaa kasvamistaan.
Pitkäjänteisen politiikanteon kannalta pidän huolestuttavana, että yhdessä sovitun sanan arvo on näin vähäinen. Vasemmistohallitus on valmis julistamaan kunnianhimoisista suunnitelmista, mutta siirtää toteutusta seuraavien hallitusten vastuulle.
Liikenneverkon korjausten lykkääminen johtaa entistä suurempiin korjauksiin ja väylien huono kunto palvelutaso- ja liikenneturvallisuusongelmiin. Kunnossa olevilla teillä on turvallisempaa, taloudellisempaa ja vähäpäästöisempää ajaa. Pohjoisen-Suomen tieverkkoon on panostettava. Se on ihmisten liikkumisen, yritystoiminnan ja huoltovarmuuden edellytys.