Polkupyörän selässä maailman halki

Ahti Auno teki viisikymppisenä elämäntapamuutoksen ja alkoi kuntoilla. Lajiksi valikoitui pyöräily.

Eletään vuotta 2007. Ahti Auno katsoo kotonaan Ylen Aamutv:n lähetystä. Siinä haastatellaan toimittaja Matti Rämöä, joka on juuri palannut Italiaan suuntautuneelta pyöräilyreissultaan. Auno miettii hetken ja toteaa ääneen, että minäkin alan pyöräillä ja pyöräilen vielä jonain päivänä Gibraltarille asti. Tämä ajatus jää elämään hänen päähänsä pitemmäksi aikaa.
”Kului puolisen vuotta, eikä tämä ajatus poistunut pääkopasta. Niinpä päätin alkaa harjoitella”, Ahti Auno muistelee.
Pikkuhiljaa Auno lisää lenkkiensä pituutta ja pyöräilyharrastus muuttuu tavoitteellisemmaksi.
1.9.2009 suunnitelma lopulta toteutuu. Ahti Auno pyöräilee Oulusta Haaparannan kautta Eurooppaan ja saavuttaa päätepisteensä Gibraltarin. Kilometrejä matkalle kertyy 6800.
Loppumatkasta hänestä alkaa tuntua siltä, etteivät pitkät pyöräilyreissut lopu hänen kohdallaan suinkaan tähän.
”Jätin pyörän Fuengirolaan ja lähdin seuraavana vuonna uudelle reissulle”.

28.11.2024. Ahti Auno on palannut muutama päivä sitten kotiinsa Oulaisiin noin kuukauden kestäneeltä pyöräilyreissulta. Tällä kertaa matka suuntautui Etelä-Amerikkaan ja siellä Chileen sekä Argentiinaan. Ennen matkalle lähtöä muutama tuttu varoitteli Aunoa etenkin Argentiinasta, jossa köyhät ihmiset saattavat olla vaarallisia. Ahti Auno luotti kuitenkin kokemukseensa ja siihen, että kaikki menee varmasti hyvin.
”Kyllä minä olen vuosien varrella pyöräillyt Itä-Turkissakin ja siellä asuvat kurdit olivat kyllä pelottavia. Vastaanotto oli välillä vihamielistäkin. Kerran Väli-Amerikassa pyöräillessä koin oloni ajoittain turvattomaksi”, tunnustaa Ahti Auno.
Pelko Argentiinan vaarallisuudesta osoittautuikin heti turhaksi. Ahti Auno kertoo, että häntä kohdeltiin siellä aivan eri tavalla kuin tavallista turistia.
”Rajanylitys oli helppoa. Ihmiset olivat erittäin ystävällisiä. Suomessa minua ei ole huomioitu koskaan samalla tavalla kuin tällä matkalla. Ihmiset tulivat toivottamaan hyvää matkaa. Vastaan tulleista autoista vähintään kolmannes vilkutti valoja, ja kuljettajat heiluttivat kättä. Ajattelenkin niin, että valtaosa maailman ihmisistä on ystävällisiä, elävät samanlaista elämää kuin mekin eli tekevät töitä elantonsa eteen”.

Sitten on tietenkin muutamia maita, joissa rikollisuutta on tavallista enemmän. Esimerkiksi Meksikossa on matkapyöräilijöitä joskus jopa kadonnutkin. Ahti Auno matkasi noin kymmenen vuotta sitten kyseisen maan halki ja koki uhkaavia hetkiä.
”Lähdin jatkamaan eräänä aamuna aikaisin matkaani, kun vajaan tunnin pyöräilyn jälkeen ajoi eräs auto eteeni ja autoa kuljettanut mies kertoi olevansa turistipoliisi. Hän kysyi, minne olen menossa. Kerroin, että tarkoituksenani on ajaa Meksikon läpi ja jatkaa sitten muihin Väli-Amerikan maihin. Mies osoitti minua sormellaan matkien pistoolia ja sanoi, että pum, pum, sinut ammutaan täällä”.

Ahti Auno tykkää tehdä pyöräilymatkansa yksin. Poikkeuksiakin matkan varrelle toki mahtuu.
Esimerkiksi viime keväänä hän kävi puolisonsa Marikan kanssa pyöräilemässä 10 päivää Saksassa ja Hollannissa. Yleensä Ahti Auno pyöräilee ulkomailla noin 2000 kilometriä. Vasta päättyneellä Chilen ja Argentiinan reissulla kilometrejä kertyi yhteensä 2400.
”Jos tavoitteena on 2000 kilometrin lenkki vuodessa, edellyttää se sitä, että muu aika vuodessa käytetään kunnon ylläpitämiseen. Hyvässä kunnossa pysyminen onkin elämän kannalta tärkeintä”.

Ei Ahti Auno ole koko elämäänsä yhtä aktiivisesti liikkunut. Pääosan elämästään hän on työskennellyt tietokoneen ääressä ja liikkunut vähän, kunnes 52-vuotiaana eteen tuli pakon sanelema elämäntapamuutos.
”Tein silloin ison päätöksen: jätin alkoholin ja tupakan pois ja aloin lenkkeillä. Nivelet ja polvet kuitenkin kipeytyivät, joten vaihdoin pyöräilyyn. Huomasin, että se on paljon helpompaa. Vähitellen aloin pyöräillä enemmän ja enemmän”.

Ahti Aunon erottaa muista nuoremmista matkapyöräilijöistä ehkä eniten siinä, että hän tykkää yöpyä mieluiten muualla kuin tähtitaivaan alla.
”Olen niin mukavuudenhaluinen, että tykkään käyvä suihkussa ja nukkua lakanoiden välissä. Valkkaan matkalta aina edullisia majoituksia. Viimeisimmällä reissulla nukuin kaksi yötä teltassa”.
Argentiinassa ajaessaan Ahti Aunon yllätti eniten se, kuinka laajasta maasta siinä on oikein kyse.
Kylästä seuraavaan saattoi olla matkaa satakin kilometriä, ja sillä välillä ei vastaan tullut yhtään ihmistä. Vaikka maasto oli välillä erittäin karua, näki Auno matkallaan paljon erilaisia eläimiä, kuten kettuja, alpakoita, hevosia, lampaita, lehmiä ja emuja.
”Yhtenä aamuna heräsin teltasta ja näin tiellä alpakkalauman. Kun ajoin niitä kohti, lähtivät ne juoksemaan ja hyppäsivät kuin leikiten tien veressä olevan piikkilanka-aidan yli”, Auno muistelee.
Ahti Auno kertoo pyöräilleensä kaikissa Euroopan maissa Liechtensteiniä lukuun ottamatta.
Vuonna 2012 hän ajoi Asovanmeren seuduilla Venäjän puolella sekä Ukrainassa ja Georgiassa.
Sen sijaan Afrikassa mies ei ole vielä pistäytynyt. Ehkäpä vielä jonain päivänä.