Taipuu vaan ei taitu

Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos kohautti syksyllä ennustuksellaan, jossa SSAB:n Raahen tehdas pimenee kymmenen vuoden kuluessa. Wahlroos arveli, että Suomen valtio ratkaisisi kansallisen päästöongelman näin, koska terästehdas on suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde Suomessa. – Koska en tiedä tästä mitään, lyön siitä vetoa, hän tarkensi.

Iltatilaisuuden kevyeksi heitoksi tarkoitettu lausunto osui ja upposi ainakin Raahen seutukunnassa. Aamutuimaan kansanedustajat saivat kysellä hallituksen vastuuministereiltä ja aiheen ympärillä työskenteleviltä, pitääkö olla huolestunut. Vastaukset olivat rauhoittavia: ”Teräksen hinta ja näkymät ovat sellaiset, ettei Raahen taivaalla pitäisi olla liiketoiminnallisia tummia pilviä.” ”SSAB kehittää koko ajan uutta ja hiiletön teräs tulee olemaan valtava myyntivaltti.” ”Vaikea kuvitella sellaista hallituspohjaa tähän maahan, joka tappaisi lypsävän lehmän.”
Sitä paitsi: 5–6 prosentin omistuksella valtio ei voisi edes tehdä tuon kaltaista päätöstä.
Pari viikkoa sitten kuultiin huojentava uutinen. SSAB ilmoitti, että terästä tehdään Raahessa jatkossakin. Osviittaa tähän saatiin loppuvuodesta, kun yhtiö ilmoitti miljoonainvestoinneistaan tutkimuskeskukseen ja hallintorakennukseen. Viimeisin uutinen kuitenkin hälvensi loput varjot Nallen synkästä ennustuksesta.

Olemme tietenkin uutisesta hyvillämme, mutta mutta. Tulevaisuudessa terästä tehdään hiilineutraalisti ja niin uudella tavalla, ettei siihen tarvita henkilöstöä entiseen malliin. Kun tällä hetkellä tehtaalta saa leivän noin 2500 työntekijää, uudella miehityksellä se olisi useita satoja ja jopa toista tuhatta henkilöä vähemmän.

Näin merkittävällä henkilöstömäärän supistumisella tulee olemaan myös väistämättömät vaikutukset alueen muuhun elämään, kauppaan ja palveluihin.
Vaikka henkilöstövähenemä todellistuu vasta seuraavan ja sitä seuraavan hallituksen aikana, on jo nyt käynnistettävä suunnitelmat rakennemuutoksen aiheuttamien iskujen pehmentämiseksi. Myös Suomen valtiolla merkittävänä SSAB:n osakkeiden omistajana on velvollisuus valmistella kompensaatioita sisältävä exit-suunnitelma yhteistyössä SSAB:n kanssa. Osallistuminen ilmastotalkoisiin ei saa rysähtää hallitsemattomasti alueen talouksien niskaan.

Äkillisestä rakennemuutoksesta on kokemusta myös muualla Suomessa. Viimeisen parinkymmenen aikana se on koetellut Saloa, Uuttakaupunkia, Oulua ja Kemiä. Rakennelma on hauras ja haavoittuva, kun hyvinvointi nojaa liiaksi yhteen elinkeinoon.