Ulla Nivala palkittiin kirjojen ystävänä

Merijärven kirjasto myönsi Ulla Nivalalle kunniakirjan ahkerasta kirjaston käytöstä. Ullalle tällainen huomionosoitus tuli jo toisen kerran. Kun hän oli yhdeksännellä luokalla koulussa, silloisen kotikunnan Rantsilan kirjasto huomasi Ullan lukuinnon ja valitsi hänet vuoden lainaajaksi.

Merijärven kirjastosihteeri Tuula Alin-Biari Musafiri kertoo, että heillä yksi kriteeri siihen kuka valitaan vuoden lainaajaksi, on se, että valittava on monipuolinen lukija. Sellaisena kaikkiruokaisena lukijana Ulla Nivala on tullut kirjaston henkilökunnalle tutuksi.

”Runoja ja näytelmiä en lue, mutta melkeinpä kaikkea muuta. Paras kirja on sellainen, että jos on elämässä lepoa kaipaava aika, niin otan illalla sen kirjan, luen sitä kaksi sivua ja nukahdan. Sellaisen kirjan läpi lukeminen saattaa kestää viikkoja. Mukaansa tempaava kirja puolestaan saattaa tulla luetuksi kahdessa päivässä. Nuo molemmat lukukokemukset ovat silti hyviä, vaikkakin perin erilaisia.”

Vuoden 2024 tilaston mukaan Merijärven kirjastosta tehtiin 22 lainaa asukasta kohden vuodessa. Se on hyvä tulos verrattuna moneen muuhun kuntaan.
Tuulan mukaan näin hyvään lainamäärään varmaan vaikuttaa se, että kirjasto on koulun ja päiväkodin naapurina. Lapset oppivat käymään kirjastossa ja kun se tapa opitaan jo lapsuudessa, niin monilla tuo tapa säilyy läpi koko elämän.

Merijärvellä on vain vähän yli tuhat asukasta ja kirjaston käyttäjiä oli viime vuonna 367. Tuulan mielestä tuo on ihan hyvä määrä, mutta hän kuitenkin toteaa kirjaston aikuiskäyttäjien määrän vähentyneen jonkin verran viime vuosina.

Ulla Nivala on jo lapsena oppinut kirjastossa käymiseen. Koulu oli hänelläkin kirjaston vieressä ja koulupäivinä lukemista oli helppo hakea. Kirjastosta tuli myös paikka, jossa viihdyttiin kavereiden kanssa, vaikka mitään ei olisi lainattukaan. Paljon myös pyöräiltiin kotoa asti kirjastoon, joko kavereiden tai myös omien vanhempien kanssa yhdessä. Nyt Ulla vuorostaan itse ohjaa omia lapsiaan kirjojen maailmaan käymällä heidän kanssaan kirjastossa ja lukemalla heille iltaisin.
”Kirjoja täytyy olla kotonakin niin paljon, että niihin kompastuu. Sitten kun lapsille tulee se lukufiilis, niin kirjoja on heti käsillä. Osa heistä lukee enemmän ja osa vähemmän, ja mielellään he kaikki lähtevät aina kirjastoon.”

Ahkerana kirjaston käyttäjänä Ulla antaa myös lukusuosituksensa.
”Suositukseni on, että sinulla on kirjastokortti ja sitten tulet kirjastoon, kiertelet aikasi hyllyjen välissä ja keräät vaikka viisi mielenkiintoiselta näyttävää kirjaa kainaloosi. Sitten kotona harkitset mistä kirjasta aloitat ja jos joku lainaamistasi kirjoista jää lukematta, niin ei se ole niin vakavaa.”

Viime aikoina esille tuotu ajatus siitä, että kirjaston aukiolosta osa olisi itsepalveluaikaa, jolloin henkilökuntaa ei olisi ollenkaan paikalla, ei saa juhlakahvien juojien taholta minkäänlaista kannatusta. Monelle kirjastossa käyntiin oleellisesti liittyy ”kirjastotädin” kohtaaminen ja mahdollisuus kysyä lukusuosituksia tai sitä mistä hyllystä joku tietty kirja löytyy.

”Usein lainaajien kanssa syntyy pitkiäkin keskusteluja, ei vain kirjoista, vaan puhutaan kuin ystävä ystävälle, ja joskus perin henkilökohtaisistakin asioista”, on Tuulan kokemus pitkältä työuraltaan.
”Ja ennen kuin tuohon itsepalveluun päästäisiin, pitäisi investoida melkoisesti talon lukituksesta tietokoneohjelmistoihin ja automaatteihin saakka. Asia ei vaan ole ihan yksinkertainen toteuttaa.”
Kun juhlakahvit on juotu, Ulla katoaa kirjahyllyjen väliin etsimään sopivaa luettavaa viikonlopulle.