Arkijärkeä eduskuntaan

Eläkeliiton Oulaisten yhdistyksen järjestämässä vaalipaneelissa ammuttiin lähtölaukaus tuleviin eduskuntavaaleihin.

Eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi kuukautta. Merkkejä tulevasta saatiin nähdä viime maanantaina Oulaisten seurakuntakodilla, jossa järjestettiin Eläkeliiton Oulaisten yhdistyksen koolle kutsuma vaalipaneeli. Paikan päällä puhetta johtaneen Veli Tirilän tiukkoihin kysymyksiin vastaamaan oli saapunut 7 Pohjois-Pohjanmaan eduskuntavaaliehdokasta.
”Eläkeliitto haluaa eduskunnan rakentavan Suomea niin, että ikääntyvät ihmiset voivat hyvin ja ikääntyminen ei rajoita heidän oikeuksiaan ja vaikuttaminen säilyy elämän loppuun saakka”, totesi Veli Tirilä tilaisuuden alkajaisiksi.
Paneelin aluksi ehdokkaat saivat minuutin aikaa esitellä itsensä ja kertoa, miksi ovat lähteneet ehdokkaaksi vaaleihin. Kokoomuksen Matti Peltola toivoi, että eduskuntaan valittaisiin nyt aivan tavallinen Matti.
”Haluan, että eduskuntaan valitaan tavallinen Matti, joka osaa ajatella ja tehdä omillakin käsillään jotakin”, hän totesi.

Kristillisten Jorma Perander puolestaan myönsi, että ikänsä puolesta hän voisi olla tilaisuudessa yleisön puolella, joka koostui hyvin pitkälti eläkeyhdistyksen jäsenistä. Perander on tehnyt 40 vuoden työuransa Rautaruukilla energia-asioiden puolella ja tätä osaamista hän haluaisi tuoda nyt eduskuntaan.
”Ajankohtainen sähkön hintahässäkkä viritti minut viime kesänä kirjoittamaan aiheesta eri sanomalehtiin ja olen vakuuttunut siitä, että sähkön hintamekanismissa on tällä hetkellä valuvika, eikä sitä ota kukaan tosissaan”, Jorma Perander väitti.
Keskustan ehdokkaalta Timo Mehtälältä löytyi kokemusta Oulaisista, sillä hän kertoi vuonna 1988 siirtyneensä kaupunkiin suoraan ilmavoimista ensin virkamieheksi ja sitten opettajaksi.
”Sain keväällä puhelinsoiton, jossa kerrottiin, että eduskuntaan tarvittaisiin arkijärkeä. No tässä sitä nyt olisi tarjolla”, totesi haapavetinen Timo Mehtälä.

Perussuomalaisten Raija Leppäharju saapui vaalipaneeliin Pyhäjärveltä, jossa hän toimii kaupunginvaltuutettuna. Hän aikoo ajaa vaaleissa erityisesti pienten yritysten asioita.
”Minua huolestuttaa suomalaisten tilanne. Minulle turvallinen Suomi tarkoittaa omavaraista Suomea. Erityisesti puhun pienyrittäjien puolesta. Nämä yritykset työllistävät Suomessa 1,5 miljoonaa ihmistä”, sanoi 30 vuotta omaa tilitoimistoa pyörittänyt Raija Leppäharju.
Oulaisissa syntynyt, mutta Raahessa jo pitkään asunut Katja Hänninen (vas.) nousi eduskuntaan 8 vuotta sitten Prisman osa-aikaisen myyjän paikalta. Hänen mukaansa kahden vaalikauden aikana on saatu paljon asioita vietyä eteenpäin, mutta etenkin kulunut kausi on ollut pandemian ja sodan takia varsin poikkeuksellinen.
”Tilanne on aivan toinen kuin vielä 4 vuotta sitten. Mielestäni jokaiselle ihmiselle vauvasta vaariin kuuluu turvallinen elämä. Vanhusten hoitoon tulee panostaa vielä enemmän. On surullista, ettei kaikille löydy vieläkään laitoshoidon jatkohoitopaikkoja”, lausui Katja Hänninen.

Ehdokkailta kysyttiin, minkä yhden asian he lupaavat kuulijoille, jos tulevat valituksi. Liike Nyt -puolueen sieviläinen Niko Säilynoja lupasi paneutua ainakin talouspolitiikkaan.
”Pyrin vaikuttamaan talouspolitiikkaan, jotta Suomeen saataisiin kestävä talous ja meillä kaikilla olisi hyvä olla, elää ja yrittää”, sanoi Niko Säilynoja.
Katja Hänninen pistäisi puolestaan kuntoon eläkeläisten verotuksen.
”Siitä olen saanut paljon palautetta, että miksi eläkeläisiä verotetaan niin raskaasti. Toinen asia on hyvinvointialueiden rahoitus. Se ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla”.
Miten ikäihmisten osallisuutta ja roolia kunnan päätöksenteossa voitaisiin parantaa? Vihreiden ehdokas Sakari Kouti totesi, että vanhusneuvostot ovat yksi hyvä tapa saada ikääntyvien ääni kuuluviin.
”Myöskään gallupeissa ei pidä asettaa yläikärajaa ja ikääntyvien palveluasuntoja pitää rakentaa päiväkotien ja koulujen viereen, jotta ne ovat näkyvillä”, vaati Sakari Kouti.

Jorma Perander taas kannusti kaikkia ikäihmisiä lähtemään rohkeasti mukaan paikalliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon.
”Nytkin on eduskuntaan pyrkimässä nuorisoa, mutta jotenkin olen konservatiivi tämän asian suhteen ja olen sitä mieltä, että kokemuksen kanssa sinne pitää mennä”.
Yleisö sai esittää tilaisuudessa oman kysymyksensä. Kauko Turula kysyi, miksi monet poliitikot puhuvat niin paljon metsien ja vesistöjen ennallistamisen puolesta. Miksi eläimet laitetaan ihmisiä tärkeämpään asemaan?
”Kyllä Suomi osaa pitää huolen Suomen metsistä. Ei siihen tarvita EU:ta säätelemään. Tällä tavalla saadaan yksi Suomen tärkeimmistä elinkeinoista tukahdutettua”, vastasi Raija Leppäharju.
”Suomessa on osattu hoitaa metsiä ennen ja osataan jatkossakin. Olemme tehneet virheitä, kuten takavuosina Lievestuoreen tapaus, mutta itse olemme osanneet ne virheet myös korjata”, sanoi Matti Peltola.

Eläkeyhdistyksen järjestämä vaalitentti ei olisi ollut mitään ilman kysymystä paljon keskustelua herättäneestä leikatusta indeksistä. Kansalaisaloitteen mukaan eläkeindeksin pitäisi seurata 100 prosenttisesti palkansaajien palkkakehitystä. Eduskunnassa jo istuvan Katja Hännisen mielestä 100 prosenttia on hieman liikaa.
”Lähtisin itse puolivälin kautta sitä korjaamaan. Kun tiedetään, että työeläkkeet ovat jääneet 90-luvulta lähtien yleisestä palkkakehityksestä jälkeen, tarvitaan nyt euromääräisiä tason korotuksia pienimpiin eläkkeisiin”, Hänninen korosti.
Vaalipaneelissa kysyttiin myös ehdokkaiden kantoja siihen, pitääkö Suomen liittyä Natoon ilman Ruotsia, jos Turkin vastustus länsinaapuria kohtaan säilyy samanlaisena. Neljä ehdokasta kannatti yksin liittymistä, mutta ehkä hieman yllättäen kokoomuksen Matti Peltola oli yhteisen hakemisen kannalla.
”Toistaiseksi olen sitä mieltä, mutta tilanteet voivat muuttua, kuten on nähty. Meillä on hyvä tilanne, koska meillä on turvatakuut siitä huolimatta, jos natoprosessi viivästyy. Emme saa antaa Turkille periksi”, totesi Matti Peltola.