Mainos

”Ensi vuosi on kulttuurivuosi Oulaisissa”

Oulaisten kaupungin kulttuuristrategiatyöryhmän tilaisuudessa vaihdettiin ajatuksia kulttuurin tilasta kaupungissa.

Oulaisten Olotilassa nähtiin ja kuultiin viime torstaina oikea ideamyrsky, kun kaupungin kulttuuristrategiatyöryhmän jäsenet olivat paikalla avoimessa keskustelutilaisuudessa.
Musiikkineuvos Tapani Tirilä muistutti avauspuheenvuorossaan, kuinka vahva kulttuurillinen perintö Oulaisissa on säilynyt jo vuosikymmenten ajan.
”Muista jo 50-luvulta, kun olin pienenä koulupoikana Matkanivassa Tirilän heinäpellolla töissä. Siellä aikuiset keskustelivat vakavasti uuden näytelmän ensi-illasta nuorisoseuran talolla. Luonteva kulttuurin myötäeläminen on siis ollut historiassa mukana jo kauan. Oulainen ei todellakaan ole mikään kulttuurityhjiö”, muistutti Tapani Tirilä.

Se, mitä Tapani Tirilä nyt eniten haluaisi, on, että kaupungin virallinen tahokin alkaisi kulkemaan erilaisten järjestöjen rinnalla ja tiedostaisi kulttuurielämän merkityksen kaupungille.
”Kulttuurin täytyy olla kaupungissa yhtä tärkeä lohko kuin terveydenhuollon ja teknisen toimen”.
Torstaina tilaisuudessa esiteltiin kulttuuristrategiatyöryhmän aikaansaamaa kulttuuripalvelujen ohjelmavihkoa. Tapani Tirilä kertoi olleensa mukana jo tätä edeltävän suunnitelman teossa. Sitä ei kuitenkaan oltu noteerattu hänen mukaansa millään tavalla kaupungin päätöksenteossa.
”Menin silloisen kaupunginjohtajan luo ja kysyin, miten suunnitelmaa on päivitetty. Mutta sitä paperia ei löytynyt mistään. Eikä sitä oltu seurattu lainkaan”.

Tirilän mielestä kulttuuripalvelujen ohjelmaa tulee seurata sivistyslautakunnan toimesta ahkerasti ja ottaa sieltä toimenpiteitä toteutettavaksi vuosittain.
”Kulttuuri kuuluu ihmisten elämään. Kulttuuri on myös sitä, että arvostamme maisemakuvaamme. Meillä on upea joki, jota pitäisi hyödyntää paremmin. Meidän pitää arvostaa omaa paikkakuntaamme”, totesi Tapani Tirilä ja sai ideallaan komppausta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marjut Lehtoselta, joka heitti ilmoille muun muassa Pyhäjokea ylittävän sillan valoistamisen.

Puheenjohtajana toiminut Veli Tirilä totesi, että Oulaisissa on satsattu viime vuosina vahvasti liikuntaan. Kaupungista löytyy lähes 100 liikuntapaikkaa, mikä on tämän kokoisessa kaupungissa todella iso määrä.
”Tämä tuleva vuosi tuleekin olemaan kulttuurivuosi. Siitä pidetään kiinni”, hän lupasi.
Keskustelun aikana todettiin monen paikalla olleen suusta, että kulttuuriasioista käsittelevien tahojen, erityisesti lautakuntien väliseen yhteistyöhön kannattaa panostaa jatkossa enemmän. Yleensä prosessi menee niin, että kulttuuri-investointisuunnitelmat tehdään ensin sivistys- ja kulttuurilautakunnassa, jonka jälkeen asia etenee hallituksen kautta valtuustoon. Lopullisesta toteutuksesta vastaa tekninen lautakunta, joka vastaa myös investointien rahankäytöstä. Veli Tirilä muisteli taannoista Väinölänrannan ja Penttilän alueen kehittämissuunnitelmaa, joka oli Tirilän mukaan hyvä, mutta lopulta tekninen lautakunta teki suunnitelmaan 200 000 euron vähennyksen.
”Se oli iso lovi. Ymmärrän toki, että osa suunnitelmista oli liian komeaa, mutta komeus yleensä maksaa paljon. Jatkossa toivoisi, että sivistys- ja tekninen puoli tekisivät enemmän yhteistyötä. Sitä on tällä hetkellä erittäin vähän”.

Tuula Aitto-ojakin totesi, että Oulaisissa eri hallintokuntien välillä oleva kateellisuus pitäisi saada poistumaan.
”Pitäisi muistaa, että tässä ollaan Oulaisten asialla. Miksi ihmeessä hallintokuntien välillä pitäisi alkaa kilpailla? On kaikkien etu, että olemme oulaistelaisia ja että Oulainen voi hyvin”.

Matti Heikkinen muistutti, että kaupungilla on joka vuosi tietty määrä rahaa käytettävissä. Joka vuosi kulttuuripuoli kuitenkin häviää tekemänsä esitykset ja investoinnit. Suuri syy tähän löytyy arvoista ja arvostuksesta. Hänen mielestään ihmiset pitäisi saada arvostamaan kulttuuria enemmän ja ymmärtämään sitä oikealla tavalla. Kulttuuria on esimerkiksi jo se, miltä Oulaisten katukuva silmään näyttää.
”Tätä asiaa meidän pitäisi pystyä vahvistamaan. Uskon, että silloin saattaisi rahaakin alkaa tipahdella”.

Sirpa Nevanperä tähdensi, että rahan määrä ei aina ratkaise sitä, että jotakin konkreettista voidaan saada aikaan.
”Rahaa tärkeämpää on se, että on joku, joka pistää asiat liikkeelle. Joku, joka kokoaa porukan tekemään yhdessä. Raha on hyvä asia isompia hankkeita varten, mutta aina ei voida vedota siihen, ettei ole rahaa. Meidän pitää ottaa itse ohjat käsiimme”.
Keskustelutilaisuudessa nousi esille ideoita uusiksi ”kulttuuritempauksiksi”. Sauli Takalo ehdotti tukkilaisteeman alle rakennettujen tapahtumien järjestämistä joenrantaan. Kirkkoherra Matti Hirvilammi puolestaan heitti ilmaan jo 10 vuotta sitten keksimänsä ajatuksen tukeista ja propsipuista rakennetusta huvipuistosta, johon hän sai innoituksen Ruotsista.
”Kristianstadissa näin kerran huvipuiston, jossa partiolaiset pyörittivät naruilla maailmanpyörää. Tässä voisi olla myös meidän nuorille työtä pienellä palkalla. 86-tietä pitkin autoilevat näkisivät tukeista rakennetun luonnonpuiston, joka toimii lihasvoimalla”.
Hyviä ehdotuksia molemmat. Nyt vain hihat heilumaan.

Takaisin Jutut -sivulle