Hallituspuolueiden edustajat ratkaisevat Oulaskankaan yöpäivystyksen
Lokakuun ensimmäinen päivä lähestyy. Samalla lähestyy myös päivä, jolloin Oulaskankaan perusterveydenhuollon yöpäivystys uhkaa sulkeutua, ei kuitenkaan lääketieteellisistä syistä, ei alueellisen tarpeen puutteesta, vaan poliittisesta päätöksestä. Eduskunnan enemmistö päätti viime joulukuussa, perussuomalaisten ja kokoomuksen johdolla, että Oulaskankaan yöpäivystys päättyy, kun poikkeuslupa lakkaa olemasta voimassa. Oman vaalipiirimme hallituspuolueiden edustajat – kahta lukuunottamatta – eivät puolustaneet Oulaskangasta. Jos olisivat, emme olisi tässä tilanteessa.
Päätös tehtiin Helsingissä, mutta vaikutukset tuntuvat syvästi Oulun eteläisessä maakunnassa, missä ihmiset ovat tottuneet luottamaan siihen, että tarvittaessa apua saa myös öisin. Siellä, missä hoitajat ja lääkärit tekevät työtään sitoutuneesti, mutta nyt kasvavan epävarmuuden varjossa. Siellä, missä matkat keskussairaalaan ovat pitkiä, eikä ambulansseja ole aina saatavilla heti.
Hallitus perustelee päätöstään säästöillä. Mutta missä kulkee raja talouden ja terveyden välillä? Miksi hallitus ei luota hyvinvointialueen omaan harkintaan siinä, tarvitaanko yöpäivystys vai ei? Tiedetäänkö Oulaskankaan todellisuus muka paremmin Helsingissä kuin paikan päällä, siellä missä potilaat, hoitajat ja pelastuslaitokset näkevät arjen? Vaikka minulle oli kova pala ja vastustin kovasti, että Raahen sairaalasta lopetettiin Pohteen omalla päätöksellä yöpäivystys kesäkuussa 2024, meni se kuitenkin siten ihan oikein, että alue itse arvioi tilanteen näin.
Tällä viikolla sote- valiokunnan käsittelyssä oleva ja alkuvuodesta parissa kuukaudessa riittävän määrän nimiä kerännyt kansalaisadressi kertoo paljon. Se kertoo siitä, että alueen ihmiset eivät hyväksy päätöstä. Se kertoo huolesta, mutta myös tahdosta vaikuttaa. Oulaskangas ei ole pelkkä rakennus tai kustannuserä; se on turvaa, läheisyyttä ja toimivaa perusterveydenhuoltoa koko Oulun eteläiselle alueelle.
Toivottavasti tällä kertaa tosiasiat voittavat. Maakunnan ihmiset luottavat siihen, että etenkin perussuomalaiset – jotka lupasivat puolustaa lähipalveluja ja pieniä sairaaloita kuten me keskustalaisetkin – eivät käännä Oulaskankaalle selkäänsä toista kertaa, kun päätöksillä on oikeasti merkitystä. Nähtäväksi jää, onko sijaa oman maan kansalaisten asioille vai onko edelleen kiinnostavampaa yrittää viedä ihmisten huomiota aivan toisarvoisiin asioihin.
Kansalaisadressin käsittely ei ole vain Oulaskankaan asia. Tämä on esimerkki siitä, kuinka paljon valtakunnan politiikassa arvostetaan paikallista tietoa, alueellista todellisuutta ja ihmisten perusturvaa. Jos Oulun vaalipiirin kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat seisovat alueen rinnalla, voi yöpäivystys jatkua. Se on ennen kaikkea poliittinen päätös, ei kohtalon oikku.
