Hyvästit rattoisille aamuherätyksille

Oulaisten seurakuntakodin tuoliriveillä istuu vakavailmeisiä nuoria miehiä. Meneillään on puolustusvoimien kutsuntatilaisuus. Kutsuntaupseeri Keijo Kallunki pitää salin edessä esitelmää siitä, mikä näitä nuorukaisia odottamaan ensi vuonna, kun suurin osa heistä pukee armeijan harmaat yllensä. Se aika, jolloin aamulla sai laittaa herätyskellosta torkun päälle ja pystyi jatkamaan unia vielä hetken aikaa, on armeijassa ohitse. Ylös pitää nousta heti kun käsky käy. Armeijassa nuori saa myös vastuulleen suuren määrän tavaraa. Siitä kaikesta on pidettävä huolta palvelusajan loppuun saakka.
Keijo Kallunki kertoi asioista juuri niin kuin ne armeijassa ovat. Hän muistutti, että helppoa palvelusaika ei tule nuorille olemaan, mutta kaikki ovat siitä kuitenkin tähänkin mennessä selvinneet. Esityksen jälkeen Keijo Kallunki totesi, että isien ja äitien ei tarvitse olla huolissaan, miten nuoriso tulee armeijassa pärjäämään.
”Täällä näyttää olevan tervettä porukkaa paikalla. Hyvillä mielen tästä voidaan lähteä eteenpäin. Kutsuntapäivä on nuorille outo ja jännittävä tapahtuma. Se on usein ensimmäinen kosketus puolustusvoimiin”, muistutti Keijo Kallunki ja kertoi, että Oulaisissa kutsuntoihin osallistui kahden päivän aikana yhteensä 60 nuorta miestä.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto pitää kutsuntatilaisuuksia 38 kunnassa ja kaupungissa. Nuoria miehiä näihin tilaisuuksiin osallistuu lähes 4000. Keijo Kallungin mukaan kutsuntakiertue starttasi elokuun 15. päivä ja jatkuu joulukuun puoliväliin saakka. Keijo Kallunki on toiminut kutsuntaupseerina 13 vuoden ajan. Siihen ajanjaksoon on mahtunut 500 kutsuntatilaisuutta. Miehellä on siis aika vankka kokemus ja näkemys siitä, millaiselta tämän päivän palvelukseen astuva nuoriso näyttää.
”Nuorten maanpuolustustahto on kova tällä hetkellä. Ei meillä hätää ole”, Kallunki toteaa.

Viimeisten parin kolmen vuoden aikana maailma on muuttunut totaalisesti: on Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan sekä Suomen liittyminen osaksi Naton puolustusliittoa. Mutta miten sitten esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa tämän päivän varusmiespalvelukseen?
”Nato-jäsenyys ei suoranaisesti näy varusmiespalveluksessa. Asevelvollisuus säilyy entisellään. Sitten kun meillä on isompia sotaharjoituksia ulkomaalaisten kanssa, pääsevät varusmiehet harjoittelemaan heidän kanssaan ja tutustuvat Naton kalustoon”.
Vielä ei ole päästy siihen tilanteeseen, että miesten kanssa samaan kutsuntatilaisuuteen osallistuvat myös vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen ilmoittautuneet naiset. Mutta tilanne saattaa muuttua lähivuosien aikana. Jo nyt on kolmella puolustusvoimien aluetoimistolla pilottikokeilu meneillään miesten ja naisten yhteisestä kutsuntatilaisuudesta.
”Se tulee olemaan iso muutos, kun kaikki lakijutut pitää valmistella uudestaan. Mutta poliittiset päättäjät sen päätöksen sitten tulevaisuudessa tekevät”, tietää Keijo Kallunki.
Sen Keijo Kallunki tietää jo nyt varmasti, että etenkin naisia varusmiespalvelus kiinnostaa tänä päivänä suuresti. Inttiin tulevat naiset ovat yleensä ottaneet armeijasta enemmän selvää kuin miehet ja ovat näin ollen paljon valmiimpia astumaan palvelukseen. Yksi porkkana naisten armeijaan tulemiselle liittyy siellä saatavaan johtajakoulutukseen.
”Naisille, jotka suorittavat intin hyvin ja käyvät johtajakoulutuksen, on paljon helpompi hakea armeijan jälkeen töitä. Kyllä se johtajakoulutus pistää työnantajankin silmään”, uskoo Keijo Kallunki.