Mainos

Hyvinvointialue ei synny yhdessä yössä – Johanna Patanen: “Iso haaste tulee olemaan siinä, miten kaikkien ihmisten ääni saadaan kuuluviin”

Johanna Patanen otti ensimmäiset askeleensa Taukokankaan toimitusjohtajana tammikuun 1. päivästä lähtien.

Taukokankaalla alkoi tammikuussa uusi aika, kun viime vuoden loppuun saakka Peruspalvelukuntayhtymä Kallion johtajana toiminut Johanna Patanen aloitti palvelukeskuksen uutena toimitusjohtajana. Taukokankaalle Patasen houkutteli Taukokangas-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kai Pajala.

”Kai otti minuun puhelimitse yhteyttä ja kysyi kiinnostaako paikka. Minulla on lukkarin rakkaus kuntoutusalaa kohtaan, sillä olen pohjakoulutukseltani fysioterapeutti ja olen ollut valmistelemassa kuntoutuksen asioita niin valtakunnallisissa kuin maakunnallisissa verkostoissa. Tämä kenttä on siis minulle tuttu. Pikaisella päätöksellä ajattelin, että miksipäs ei, ja suostuin tehtävään”.

Johanna Patasella on vahva kokemus julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävistä. Ennen Taukokankaalle siirtymistään hän oli mukana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta valmistelemassa työryhmässä. Viimeisen puolen vuoden aikana Patasen vastuualueena oli perhe- ja psykososiaalisten palvelujen kehittäminen.

”Mietimme, millaisia tarpeita alueella on perheille ja psykososiaalisille palveluille ja miten nämä palvelut organisoidaan uudella hyvinvointialueella. Lisäksi olin mukana paljon myös hyvinvointialueen yleisessä valmistelussa”.

Johanna Patasen mukaan pahinta, mitä tässä vaiheessa sote-uudistusta voisi tapahtua on, että asioiden valmistelussa pistettäisiin nyt jarru päälle tai että hyvinvointialueet eivät syntyisikään sovitussa aikataulussa.

”Olemme jo valmistelemassa aluevaaleja. Seuraavaksi tarvitaan aluevaltuusto- ja hallinto, jotka tekevät päätöksiä hyvinvointialueen palveluiden järjestämisen ja organisoinnin suhteen. Sillä saralla tulee olemaan vielä paljon tekemistä”.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen rakentaminen ei ole ollut helppo tehtävä, vaikka eri toimintojen yhteensovittamista onkin tehty viimeiset 10 vuotta. Yhdistettävänä on 30 kuntaa sekä monia eri sote-palveluiden järjestämiskäytäntöjä.

”Tämä on ihan valtakunnan tasolla erittäin iso yhdistäminen, kun toimijoita on niin paljon. Meillä on yksittäisten kuntien ja kaupunkien järjestämiä sote-palveluja kuten Oulainen, Paras-lain mukaisia kuntayhtymiä kuten Kallio, Selänne ja RAS. Sitten on kokonaisulkoistuksia kuten Kärsämäki, Lumijoki ja Siikalatva sekä vielä isäntäkuntamalliin pohjautuva Haapavesi. Tässä on sellainen järjestämisen kirjo, joka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito mukaan luettuna on lähtökohtaisesti hyvin vaikea toteuttaa”.

Eikä tässä vielä kaikki. Johanna Patanen muistuttaa, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle sijoittuvat kansallisesti ikäjakaumaltaan nuorimmat ja vanhimmat kunnat. Lisäksi alueella on sekä harvaan asuttuja kuntia että yksi tiheään asuttu suurkaupunki.

”Iso haaste tulee olemaan siinä, miten kaikkien ihmisten ääni saadaan kuuluviin sekä isossa kaupungissa että reuna-alueilla. Ja että kaikki ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut kohtuullisessa ajassa ja tarpeeksi läheltä. Se ei tule olemaan helppo ratkaisu ja yhtälö”.

Sote-palveluiden lisäksi kuntien harteilta hyvinvointialueen päätäntäelimille siirtyvät pelastustoimen tehtävät. Pohjois-Pohjanmaa on tässäkin asiassa omanlaisensa, sillä täällä yhdistyy 1.1.2023 alkaen kaksi eri pelastuslaitosta, kun muilla alueilla samanlaista prosessia ei tule tapahtumaan.

”Nostan esille myös henkilökuntamäärän, noin 18 000 ihmistä, jotka siirtyvät kunnista yhden työnantajan palvelukseen. Tämäkään siirtyminen ei tapahdu yhdessä yössä”.

Nähtäväksi jää, miten hyvin ihmiset jaksavat nyt innostua aluevaaleista kaiken koronauutisoinnin keskellä. Johanna Patasen mukaan kaikki ihmiset eivät välttämättä edelleenkään tiedosta, että ensi vuoden alusta alkaen sote-palveluista ei päätetä kotikunnan valtuustossa.

”Se onkin tässä ehkä se suurin ongelma. Tietoa asiasta varmasti tulee, mutta ihmiset eivät välttämättä erota sitä kaiken koronauutisoinnin seasta. Ja monelle pelkän sote-sanan kuuleminen aiheuttaa jo hermostumista. Aika monta hallituskierrosta olen minäkin sote-asioiden kanssa ehtinyt painia”.

Johanna Patasen mukaan hänen askelmerkkinsä Taukokankaan uutena toimitusjohtajana määritellään tarkemmin ensi viikon hallituksen kokouksessa. Yksi tulevista tehtävistä lienee kuitenkin viime vuoden lopussa valmiiksi saadun uuden strategian jalkauttamisessa. Toinen iso asia on se, miten Taukokangas aikoo olla mukana niissä neuvottelupöydissä, joissa sovitaan palveluntarjoajista uudelle hyvinvointialueelle.

Taukokankaalla jouduttiin käymään viime vuonna yt-neuvottelut, joiden seurauksena tämän vuoden budjetti on saatu tasapainotettua. Yksi taloutta merkittävästi nakertanut seikka oli tietysti edelleen vallitseva koronapandemia, jonka vaikutusten minimoinnissa riittää Taukokankaallakin vielä paljon pähkäiltävää.

”On tärkeää pitää huoli siitä, ettei kaikki toiminta pysähdy koronan takia. Esimerkiksi kuntosalit ja liikuntatilat ovat olleet suurissa vaikeuksissa, ja koko ajan pitää olla hereillä siinä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Taukokangas haluaa olla alueellisesti toimiva ja osallistuva kumppani. Meidän pitää miettiä, mitä tällä alueella tapahtuu. Emme voi olla vain Oulaisten kaupungin kumppani vaan koko hyvinvointialueen kumppani”.

Takaisin Jutut -sivulle