Ikivihreiden iskelmien merkityksestä – Markku Aro Oulaisissa

Markku Aro & Diesel starttasi Oulaisten 35. Musiikkiviikot. Parituntisen konsertin aikana kuultiin kattava läpileikkaus Aron laajasta tuotannosta. Vanhin kappale oli 53 vuoden takainen Käyn uudelleen eiliseen, tuoreimmat 2000-luvun puolelta, kuten Muistan Portofinon ja Kestän mitä vaan.
Esiintyminen oli varmaa ja sujuvaa – mitäpä muuta voi odottaakaan tuhansien keikkojen Iskelmä-Finlandialla palkitulta ammattimuusikolta. Välispiikkien lempeä huumori ja itseironia upposivat yleisöön, ja niitä seurasivat romanttiset ja herkät balladit menevien ja pikkutuhmienkin kappaleiden kanssa vuorotellen.

Konsertissa kuultiin euroviisuehdokas Anna kaikkien kukkien kukkia. Markku Aro esitti kappaleen vuoden 1974 euroviisukarsinnoissa ja sijoittui viimeiseksi, mutta Toivo Kärjen säveltämästä ja Vexi Salmen sanoittamasta kappaleesta tuli hänen suurimpia hittejään. Ikivihreäksi päätyneessä hitissä on jotain, mikä kestää aikaa – sanoma: koita ymmärtää myöskin ystävää heikompaa.
Suomen Tom Jonesin ääni ei ehkä enää ole muhkeimmillaan. Liekö osasyynä koronan aiheuttama tauko keikkarutiinissa vai seitsemänkympin rajapyykin ylittäminen, mutta Besame mucho kajahti silti komeasti. Koronan aikainen sosiaalinen eristäytyminen turvaväleineen kirvoitti yleisöltä ylimääräiset aplodit kappaleelle Ollaan lähekkäin.

Illan aikana kuultiin useita ikivihreitä, kuten Hyvännäköinen, Etsin kunnes löydän sun ja Se jokin sinulla on, joiden sanat myös milleniaali huomasi hämmästyksekseen osaavansa ulkoa. Ruotsinlaivaviboilta ei paikoin voinut välttyä, mutta ei myöskään nostalgialta. Konsertin viimeinen kappale oli itseoikeutetusti Jestas sentään, jonka naapurin tyttö opetti allekirjoittaneen salaa hoilaamaan lapsena. Encoressa tyyli vaihtui toisenlaiseen tunnelmointiin Frank Sinatran My way of life -kappaleen myötä.
Konsertti herätti pohtimaan iskelmän merkityksiä. Yli 50 vuotta kestäneen uran aikana yhä uudet kuuntelijat ovat oppineet Markku Aron lyriikat ulkoa. Ulkoa muistetut sanat huomasi siitä intensiteetistä, jolla yleisö hiljeni ennen uuden kappaleen alkutahteja. Siinä oli jotain harrasta.
Konserttia edeltävänä yönä oli juuri siirrytty talviaikaan. Yleisö poistui konsertista illan pimeyteen hymy huulilla.
Markku Aro ei petä, tietenkään.

Kritiikki näkyy! tuo kritiikin lähelle. Suomen arvostelijain liiton ja Koneen säätiön kolmivuotinen hanke tukee paikallismedioita kritiikin julkaisemisessa. Tämä arvostelu julkaistaan myös osoitteessa kritiikkinakyy.fi

Takaisin Jutut -sivulle