Koirankakka ei kuulu kadulle

Huonolla tuurilla koirankakasta voi saada loistartunnan koiran lisäksi omistajakin.


Kevät etenee ja sitä myöten myös lumen alta paljastuvat talven roskat. Yksi ihmisiä eniten joka kevät puhuttavista roskista on tietysti koirankakka. Keskustelu aiheesta jakaa kansan kahtia: toiset eivät välitä siitä, vaikka oma koira tekee tarpeensa keskelle katua, kun taas toiset liikkuvat koiraa ulkoiluttaessa aina kertakäyttöisen kakkapussin kanssa ja keräävät jätökset tunnollisesti pois ympäristö likaamasta.
Eläinlääkäri Jarmo Hämäläinen Raahen pieneläinklinikalta muistuttaa, että koirankakkojen kerääminen pois kaduilta kuuluu yleiseen siisteyskasvatukseen.
”Eivät koirankakat kadulle kuulu. Jokainen koiranomistaja voi ottaa lenkille mukaan koirankakkapussin. Ei se paljon taskussa paina. Jos taas koira tekee tarpeensa metsään, ei siitä ole niinkään haittaa siisteydelle”.
Siisteyden lisäksi toinen puoli, jota moni koiranomistaja ei ehkä kakkakeskustelussa useinkaan muista, on se, mitä terveydellisiä vaikutuksia kaduille tai teille jätetyistä koirankakoista voi koitua toisille koirille. Jarmo Hämäläisen mukaan koiralle ei aiheudu suoraa terveydellistä haittaa toisen koiran ulosteen nuuskimisesta tai jopa syömisestä. Mutta joka kerta tilanne ei ole tämä. Jos ulosteen maastoon jättäneellä koiralla sattuu olemaan loisia, voivat ne levitä toisiin koiriin tai jopa ihmiseen.
”Meillä Suomessa ekinokokkia ei ole, mutta riski tähän loiseen kasvaa, jos kyseessä on ulkomailta tuotu koira. Esimerkiksi nyt ukrainalaisten pakolaisten mukana tulleissa koirissa voi olla tätä loista, jos lääkitystä ei ole aloitettu ennen maahantuloa”.

Ekinokokin leviäminen koirasta toiseen eläimeen vaatii aina niin kutsutun väli-isännän. Sitä ei siis saa, jos koira erehtyy syömään toisen koiran ulostetta. Myös ihmisten kannattaa välttää suoraa koirankakkojen koskettamista. Jos ulostetta joutuu esimerkiksi lapsen suuhun, voi se aiheuttaa suolinkais-loisen tartunnan.
”Ja se ei ole yhtään väheksyttävä tauti”, muistuttaa Jarmo Hämäläinen.

Jarmo Hämäläisen mukaan se, millä innolla ihmiset keräävät lemmikkiensä ulosteita, riippuu paljon paikkakunnasta. Kaupungeissa kynnys jättää koirankakka keskelle katua on suurempi kuin maaseudulla.
”Se on kuitenkin hyvin tapauskohtaista. Olen minä huomannut jopa täällä Raahen pieneläinklinikalla, että koiran jätösläjiä on jätetty aivan ulko-oven taakse. Valitettavasti tällainen toiminta kuuluu ihmisten huolimattomiin tapoihin. Oman lemmikin jätöksen keräämisen pitäisi kuulua jokaisen perusasioihin”.

Raahen kaupungilta muistutetaan, että jokainen kaupungin roskis on myös koirankakkaroskis. Oli se sitten valotolppaan kiinnitetty pieni roskis tai iso molok kulkureitin varrella.
”Emme ole erikseen merkinneet pönttöjä koirankakkaroskisten tarroilla, koska kaikki roskat voi laittaa samoihin roska-astioihin”.
Kaupungin ympäristönhoidosta todetaan, että Raahessa alkaa huhtikuun loppupuolella järjestelmällinen kaupungin siivoaminen ja puistojen harjaaminen. Jos asukas haluaa osallistua kaupungin siivoamiseen, voi pääkirjastolta lainata roskapihtejä. Kerätyt roskat voi laittaa isoihin molok-roskiksiin Härkätorilla ja Rantapuistossa tai pienempiin puistoroskiksiin, jos ne sinne mahtuvat.

Takaisin Jutut -sivulle