Kolumni: Vappusatanen

Viime vuoden vappupuheessaan nykyinen pääministerimme Antti Rinne lupasi kaikille alle 1400 euroa eläkettä saaville sata euroa lisää kuukaudessa, jos hänen puolueensa pääsee valtaan.
Miksikähän hän sanoi juuri noin?

Monet poliitikot ilmoittivat, että se tulee liian kalliiksi. Rinteen olisikin ollut viisaampaa luvata tuo sadan euron eläkekorotus vain pienimpiin eläkkeisiin. 1200 – 1400 eläkehän on kohtuullisen hyvä, jos sitä verrataan kaikkein pienimpiin, reilusti alle tuhannen euron eläkkeisiin. Juuri nämä pieneläkeläiset tarvitsisivat helpotusta elämiseensä.
Muutaman satasen eläkkeellä pärjääminen on varsinaista nuorallatanssia, varsinkin jos asuu vuokralla ja lääkemenoja on paljon. Harvalla pieneläkeläisellä on minkäänlaista ”pesämunaa” pankkitilillä.

”Eläkehaitari” Suomessa on aivan liian leveä.
Joku saa kuukaudessa rapiat viisisataa, toinen kymmeniä tuhansia. Ei, Herran tähden, sellaista ”tappia” olekaan, joka tarvitsisi kuukaudessa enemmän kuin 3000 euroa eläkettä.
Olisikin hyvä, mikäli se olisi mahdollista, säätää laki sekä eläkkeen ylärajasta kuin alarajastakin. Tasa-arvo toteutuisi edes jonkin verran paremmin.
Huono- ja hyvätuloisten maailmankuvat eivät aina kohtaa toisiaan. Pari vuotta sitten kokoomukselainen naispuolinen sosiaali-ja terveysministeri päästi suustansa melkoisen sammakon. Hänen nimensä jääköön armeliaasti unholaan.
Tämä itse turvallisessa norsunluutornissa istuva poliitikko antoi lausunnon, että ” eipä taida kovin iso osa suomalaisista joutua pärjäämään alle 2600 tai alle 2100 euron kuukausituloilla.” Ehkäpä hänenkin tietonsa todellisesta tilanteesta on nyt kirkastunut, sillä pienituloiset antoivat hänelle runsaasti kipakkaa palautetta.

Mutta mitä kuuluu vappusataselle nyt uuden hallituksen astuttua virkaansa? Sen lupaamisestahan ei oikein voi luopuakaan kasvojaan menettämättä.
Hyvään suuntaan ollaan sentään menossa, vaikka pieneläkkeisiin onkin luvassa vain muutaman kympin lisä.
Hyvä näinkin! Kun on (pakosta) tarkka talous, kolmella kympilläkin pärjää pari päivää.

Tapio Isokivelä