Korona näkyy sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteydenotoissa
Oulaskankaan sairaalan kupeessa toimivan Jokilaaksojen sosiaali- ja kriisipäivystyksen ensimmäinen toimintavuosi tuotti yhteensä 1529 yhteydenottoa.
Suurin osa yhteydenotoista ajoittui kesä-, syys- ja joulukuuhun. Jokilaaksojen sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Sirpa Salmivaara kertoo, että kesäkuun tilastopiikin takana saattaa osaltaan olla se, että varsinkin lapsiperheissä kouluarjesta lomamoodiin siirtyminen aiheuttaa usein sopeutumisvaikeuksia.
”Sitten elo- ja syyskuussa voi taas koulun aloittaminen kiristää perheissä tunnelmaa. Osalle lapsia ja aikuisia koronaan liittyvät etäopinnot ja rytmitön arki ovat sopineet ja osalle taas ei. Loppuvuoden tilastoissa näkyy selvästi eri ikäisten ihmisten henkinen pahoinvointi. Sinne ajoittuu paljon lähisuhdeväkivaltaa”.
Koronapandemia on kuormittanut eritoten nuorten henkistä jaksamista. Moni nuori ei ole jaksanut tai halunnut hakea apua ongelmiinsa ja ne nuoret, jotka apua olisivat halunneet hakea, eivät ole sitä välttämättä saaneet, kun eri palvelut ovat olleet kovan kysynnän takia tukossa.
”Voidaan sanoa, että tämä on ollut hyvin alavireinen koronavuosi”.
Kaikista Jokilaaksojen sosiaali- ja kriisipäivystykseen tulleista puheluista 56 prosenttia tuli hälytyskeskuksen kautta. Suoria, päivystyksen omaan puhelinnumeroon 044 4793 644 soitettuja puheluja oli 16 prosenttia. Sirpa Salmivaaran mukaan tämä osuus on ollut koko ajan kasvamaan päin.
”Puhelut, joita olemme saaneet, ovat kaikki olleet asiallisia. Näyttää siltä, että kun meille soitetaan, on siihen olemassa painava syy. Ihmiset kunnioittavat tätä päivystysnumeroa”.
Suurin osa sosiaali- ja kriisipäivystykseen soitetuista puheluista liittyy joltakin osin perheisiin. Suurin työllistäjä on lastensuojelu ja toisena tulee aikuissosiaalityö.
”Monessa puhelussa kannetaan huolta lapsista, miten he pärjäävät, kun tilanne perheessä on ongelmallinen. Tämä on ollut aika kovaa aikaa perheille ja parisuhteille. Me voimme antaa neuvoja parisuhteen tasolla, mutta esimerkiksi huoltajuusriidoissa emme ole osapuoli lainkaan. Voimme tarjota vain ohjausta ja neuvontaa”, korostaa Sirpa Salmivaara.
Aikuissosiaalityön puolelle tulleista puheluissa pinnalla on ollut huoli naapureista. Miten naapurille voidaan saada apua esimerkiksi sähkökatkoksen aikana? Myös ikäihmisiin liittyvät asiat työllistävät tasaisesti sosiaali- ja kriisipäivystäjiä. Sirpa Salmivaaran mukaan ikäihmisiä koskevat huolet tulevat heille yleensä hätäkeskuksen kautta. Usein päivystyksestä otetaan yhteyttä henkilön kotikunnan ympärivuorokautiseen kotihoitoon.
”Me arvostamme ja nostamme oikeasti hattua kaikille kotipalvelun työntekijöille, jotka lähtevät kelillä kuin kelillä keskellä yötä auttamaan vanhusta, joka on esimerkiksi kaatunut kotonaan”.
Nimensä mukaisesti Jokilaaksojen sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa myös elämän kohtalokkaissa tilanteissa. Yleisin tilanne on henkilön kuolema, jonka takia kriisipäivystäjät ovat yhteydessä kuolleen omaisiin. Tällaisia tapauksia on sosiaali- ja kriisipäivystyksellä ollut vuoden aikana vajaat 60.
”Pyyntö voi tulla poliisilta tai ensihoidolta, tai sitten suoraan omaisilta. Me autamme ja pyrimme tekemään parhaamme. Näissä tilanteissa menemme aina paikan päälle kotiin tai jonnekin sovittuun tapaamispaikkaan. Ja jos saamme luvan, voimme hakea omaisille jatkotukea heidän omasta kunnastaan”.
Jokilaaksojen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelee kuusi sosiaalityöntekijää ja neljä sosiaaliohjaajaa. Sirpa Salmivaaran mukaan 10 henkilön vahvuus on riittävä tällä hetkellä, jossa toiminta ajoittuu pelkästään virka-ajan ulkopuolelle.
”Mutta toivotaan, että kun menemme ensi vuonna hyvinvointialueisiin, tulisi näistäkin yksiköistä ympärivuorokautisia toimijoita. Ja silloin työntekijätarve olisi suurempi. Olemme kiitollisia tämän alueen kunnille, että he ovat päättäneet perustaa tänne oman ammattiyksikön. Ei ole ollut helppoa perustaa aivan uudenlaista toimintaa ja etsiä sille määrärahoja budjetista. Mutta onneksi näin on tapahtunut. Haluamme olla nimenomaan tämän alueen toimija”.