Koulutuspaikkoja maakuntiin
Maanantaina julkistettiin keskustalaisen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen johdolla yli 2000 aloituspaikan lisäämisestä vuonna 2022 korkeakouluihin maakuntiin ympäri Suomea.
Oulun yliopiston osuus näistä lisäpaikoista on merkittävä, kun saimme reilu 100 uutta opiskelupaikkaa eri aloille ja uusia aloituspaikkoja tuli moniin tutkinto-ohjelmiin. Suurimmat lisäykset myönnettiin kauppatieteiden maisteri- ja kandidaatin tutkintoihin ja tietojenkäsittelytieteen filosofian maisteri- ja kandidaatintutkintoihin.
Oulun ammattikorkeakoulun insinööri- ja tradenomitutkintoihin saatiin puolestaan yhteensä 40 uutta aloituspaikkaa. Ylivieskassa toimivaan Centria-ammattikorkeakoulun insinöörin ja sairaanhoitajan koulutusohjelmiin myönnettiin 50 uutta aloituspaikkaa. Loistavaa maakuntiin hajauttavaa politiikkaa.
Tämä on vahvaa aluepoliittista linjaa, jolla vastataan korkean osaamistason osaajapulaan sekä toteutetaan omalta osaltaan hallituksen tavoitetta osaamis- ja koulutustason nostosta. Nämä ovat niitä tekoja räväköiden sanojen sijaan. Koulutustarpeisiin vastaamisen lisäksi näillä nyt tehdyillä lisäaloituspaikoilla vahvistetaan myös maakuntien elinvoimaisuutta.
Keskusta haluaa painottaa koulutuksen merkitystä yhteiskunnallisena supervoimana. On erittäin tärkeää, että kaikki alueet pidetään Suomen kasvussa ja kehityksessä mukana.
Maakunnissa tiedetty tosiasia on, että lukuisat Suomen vientiyritykset toimivat maakunnissa varsin sitoutuneen ja ahkeran työntekijöiden varassa. Osaajapula alkaa olla kuitenkin todellinen ja yritykset tarvitsevat osaavat tekijänsä.
Maakuntien elinvoiman kannalta on erittäin tärkeää antaa nuorille mahdollisuus opiskella myös mahdollisimman lähellä kotiseutuaan. On koko alueen etu, jos alueemme yritykset ja hoivalaitoksemme löytävät tarvittavat osaajansa oman maakunnan sisältä.
Nämä ensi vuoden uudet lisäpaikat rahoitetaan 15 miljoonalla eurolla EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä. Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyvällä investoinnilla rahoitetaankin aloituspaikkojen lisäämistä osaajapulasta kärsiville sekä talouden uudistamista tukeville aloille. Paljon parjatulla EU-rahalla saa maakuntiin jotain hyvääkin aikaiseksi.
Tämän koulutusinvestoinnin tavoitteena on myös lieventää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia nopeuttamalla nuorten korkeakouluihin pääsyä eri puolilla Suomea.
Keskusta tekee edelleen töitä sen eteen, että korkeakoulutusta on kattavasti saatavilla eri alueilla myös tulevaisuudessa. Suomen kilpailukyky on perustunut kautta aikojen hyvään ja tasapuoliseen koulutusjärjestelmään. Siitä pidetään kiinni jatkossakin.
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille ja menestystä uudelle vuodelle!