Mainos

Kyseenalaistetut maakuntamaisterit

Viime viikolla aiheuttivat ainakin täällä maakunnissa ihmetystä kokoomustaustaisten vaikuttajien kylmäävät kannanotot keskittävän korkeakoulupolitiikan puolesta.
Keskustelun aloitti korkeakoulutuksesta vastaava tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan Antti Kurvinen. Helsingin Sanomien haastattelussa hän totesi selväsanaisesti, ettei halua keskittää koulutusta tietyille paikkakunnille vaan päinvastoin laajentaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta eri puolille maata.

Näin on toimittukin kaikkien kolmen keskustalaisen tiede- ja kulttuuriministerin johdolla. Eri puolille Suomea on lisätty peräti 10 000 uutta aloituspaikkaa sekä uusia koulutusvastuita. Eikä tässä vielä kaikki: lähikuukausina opetus- ja kulttuuriministeriö tulee päättämään mahdollisista uusista koulutusvastuista yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Korkeakoulut ovatkin tarttuneet innokkaasti ministeri Kurvisen aluepoliittisesti myötäsukaiseen suhtautumiseen ja niiltä on tullut useita kymmeniä hakemuksia uusista koulutusvastuista. Myös yliopistokeskuksiin on panostettu. Tähän useamman yliopiston saman katon alle kokoavan järjestelmän kehittämistyöhön on ministeri Kurvinen myöntänyt 3 miljoonan euron rahoituksen. Esimerkiksi Seinäjoella on erittäin merkittävää työtä tekevä yliopistokeskus, joka mahdollistaa yliopistotason toiminnan maakunnassa, jossa ei ole omaa yliopistoa. Kurvinen on valmis lainmuutoksiin, joilla selkeytetään niiden asema ”miniyliopistoiksi”.

Keskustelu jatkui Akavan puheenjohtaja Fjäderin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Häkämiehen kielteisellä suhtautumisella Kurvisen linjauksiin. Yhdessä usean yliopiston hallituksen puheenjohtajan kanssa he esittivät perusteluiksi huolen koulutuksen laadun heikentymisestä, jos opetusta annetaan useammassa pienemmässä yksikössä.
Meille maakuntien ihmisille tämä on kovin tutulta kuulostavaa keskittämistä perustelevaa puhetta. Onneksi asioita voidaan tehdä myös koko maan tasapuolinen kehittäminen mielessä. Tutkimukset osoittavat, että korkeakoulutetut sijoittuvat työelämässä alueelle, jossa he ovat opiskelleet. Tämän vuoksi oli mitä erinomaisinta aluepolitiikkaa avata Oulun yliopistoon psykologiopetus, sillä mielen ammattilaisista on Pohjois-Suomessa huutava pula.

Sinänsä vakavassa keskustelussa ilmeni myös surkuhupaisia piirteitä. Kannanoton olivat nimittäin allekirjoittaneet myös Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston hallitusten puheenjohtajat. Nämä samaiset yliopistot ovat olleet mielellään hakemassa uusia koulutusvastuita: Itä-Suomi diplomi-insinöörin ja Lappeenranta-Lahti yhteiskuntatieteellistä koulutusvastuuta. Eipä kumma, että ministeri Kurvisen reaktio ristiriitaan oli lievästi sanottuna ihmettelevä.

Takaisin Jutut -sivulle