Kyyhkysjahti avaa metsästyskauden

Susi ei ole ainut peto Oulaisten metsästysseurojen alueella.

Torstaina se taas alkaa, nimittäin metsästyskausi. Ensimmäisenä saaliskohteena on sepelkyyhky, jonka saalismäärä on ollut Suomen Riistakeskuksen mukaan pitkään tasaisessa kasvussa. Oulaistenkin metsästysseuroissa sepelkyyhkymetsästystä harrastetaan, muttei niin aktiivisesti. Kyseinen riistakohde on enemmän nuorempien metsästäjien mieleen ja metsästys tapahtuu yleensä ruokintapaikan lähellä.
Riistalintumetsästyskaudesta ei odotella Oulaisissa kovinkaan hyvää. Oulaisten metsästysseuran puheenjohtaja Voitto Sorvoja kertoo, että riistakolmiolaskennan perusteella kannat ovat laskeneet 30 prosenttia. Suurin tekijä kantojen kehitykselle on alkukesän säätila.
”Alkukesän säät ratkaisevat paljon. Jos keli on kovin kosteaa, voivat kuoriintuvat poikaset menehtyä. Linnut reagoivat säätiloihin vaihtelevasti: joskus vietti pesintään on huonompi ja kun vietti on huipussaan, eivät ne hylkää pesiään ja pesintä menee koko joukolla samaan tahtiin”, tietää Voitto Sorvoja.
Lintuinfluenssa leviäminen Suomessa aiheuttaa omat haasteensa riistalintujen ruokinnalle. Ruokavirasto onkin jo kieltänyt lintujen ruokinnan niillä alueilla, joissa lintuinfluenssaa on havaittu. Oulaisten metsästysseuroissa tilannetta seurataan koko ajan.
”Itsellänikin on mökki Pyhäjokivarressa, eikä siellä ole nyt lokkeja näkynyt. Enemmän kuitenkin pelkään seuraavaa vuotta, että mitä lintuinfluenssa tekee vesilintukannalle. Millaisia määriä vesilintuja palaa ensi keväänä Tanskasta Itämeren itäosista, jossa ne tykkäävät talvehtia”.
Oulaisten metsästysseura salli viime kaudella peltopyyn metsästyksen, mikä aiheutti joissakin paikallisissa ihmisissä pientä parran pärinää. Voitto Sorvoja ei tiedä, metsästettiinkö peltopyitä lopulta juuri lainkaan. Hänen mukaansa suurempi peltopyiden harventaja olikin jokin pienpeto kuten kettu tai jopa kissa. Tänä vuonna kyseistä riistalintuja ei aiota metsästää, sillä poikuuksia on sen verran vähän. Sama rajoitus koskee koppeloa.

Matkanivan ja Piipsjärven metsästysseuroissa tuleva metsästyskausi aiotaan viedä läpi suurin piirtein samoilla saaliskiintiöillä. Hirvenpyynnissä näiden kahden naapuriseuran saalisodotukset eroavat merkittävästi. Piipsjärven metsästysseuran puheenjohtaja Asko Vierimaa sanoo, että heillä hirvilupia on anottu tälle kaudella kaksi lisää. Matkanivan metsästysseuran puheenjohtaja Matti Suvanto taas kertoo, että heidän alueellaan hirviä on tällä hetkellä todella vähän.
”3 – 4 vuotta sitten hirvikanta romahti selvästi. Silloin tulivat sudet tuohon joen eteläpuolelle, ja hirvet katosivat. Näyttää kuitenkin siltä, että pikkuhiljaa hirvikanta on elpymään päin”, toteaa Matti Suvanto.
”Me anoimme kaksi lupaa viime vuotta enemmän. Joskus parhaimpina vuosina hirviä on ollut satakunta, nyt vain viidesosa siitä”, kertoo Asko Vierimaa.
Viime kaudella hirviluvat käytettiin Piipsjärven metsästysseurassa kuukaudessa loppuun. Se oli Vierimaan mukaan ennätys. Hirviporukassa metsästäjiä on mukava määrä, liki 50.

Susien lisäksi Oulaisissa tavataan muitakin petoja. Karhut kulkevat alueen läpi satunnaisesti, kun taas ilveksiä ja ahmoja on jäänyt asustamaan tänne muutamia. Niinpä esimerkiksi ilveksen pyyntiä on voitu harjoittaa kaikkien alueen seurojen yhteisluvalla.
”Kaikki ilvekset on aina kaadettu, joille lupia on saatu. Viimeksikin taisi mennä kaksi päivää kahden luvan täyttämiseen. Oulaisista löytyy siihenkin metsästykseen vihkiytynyttä porukkaa, joka tietää, missä ilvekset liikkuvat”, sanoo Matti Suvanto Matkanivan metsästysseurasta.
Oulaisten metsästysseuran alueella voi metsästää tällä kaudella myös valkohäntäpeuraa, jolle kaatolupia on saatu kaksi. Kyseisiä eläimiä on liikkunut erityisesti Ylivieskatien varressa, jossa ne aiheuttavat huomattavan riskin liikenteelle.
”Koitamme metsästyksellä rajoittaa valkohäntäpeurojen leviämisen. Pari vuotta sitten törmäsi rekka Isojärventien risteyksessä valkohäntäpeuraan”, Voitto Sorvoja kertoo.

Takaisin Jutut -sivulle