Lapsen sairastuminen vaatii venymistä koko perheeltä
Teholla voi pelata myös änäriä, jonka parissa pikkuveli Onni kuluttaa aikaansa. Etualalla isä Iikka.
Oulaistelaisten Iikka ja Heidi Veteläisen elämä muuttui kertaheitolla viime vuoden huhtikuussa, kun heidän tyttärensä Helmi sairastui imusolmukesyöpään. Helmi oli kärsinyt epämääräisistä oireista maaliskuusta lähtien. Isä Iikka tunnustaa, että syöpädiagnoosin kuuleminen oli suuri järkytys koko perheelle.
”Olihan se järkyttävää kuulla, ei siitä mihinkään pääse. Alussa epätietoisuutta lisäsi se, ettei meillä ollut tiedossa sitä, onko kyseessä korkean vai matalan riskin syöpä. Ensimmäiset viikot kuluivat vain odotellessa lisätietoja”, kertoo Iikka Veteläinen.
Helmi hakeutui huhtikuussa kesken koulupäivän Oulaisten terveyskeskukseen, josta hänet kuljetettiin ambulanssilla Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolle. Näitä tehohoitojaksoja onkin riittänyt viimeisen vuoden aikana enemmän kuin tarpeeksi. Pisin tehohoitojakso on kestänyt 16 vuorokautta.
”Helmi on ollut tähän päivään mennessä ehkä n kaksi kuukautta yhteensä kotihoidossa ja muun ajan sairaalahoidossa”.
Syöpähoidot aloitettiin suonensisäisillä sytostaattihoidoilla, joiden suunniteltu kesto oli n puoli vuotta. Sen jälkeen edessä olisi ylläpitohoito, joka kestää n kaksi vuotta. Helmin kohdalla kaikki ei kuitenkaan ole mennyt hoitosuunnitelmien mukaan. Syöpähoitoon käytettävät lääkkeet ovat aiheuttaneet Helmille paljon haittavaikutuksia, joiden vuoksi hoitojen etenemiseen on tullut taukoja.
”On ollut päänsärkyä, huimausta, laskimotukos sekä haimatulehduksen aiheuttama ohutsuolentukkeuma, tajunnanlaskuja ja viimeisimpänä hankala osteoporoosi perinteisten pahoinvoinnin, ruokahaluttomuuden ja infektioiden lisäksi”, Iikka Veteläinen luettelee.
Haimatulehduksen ilmeneminen oli yllättävää, sillä noin 10 prosenttia syöpäpotilaista voi sen yleensä saada joko lievänä tai vakavana. Helmin kohdalla haimatulehdus oli pahin mahdollinen.
”Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, onko haimaa kuinka paljon vielä jäljellä. Tämän takia insuliinin tarve on jatkuva ja tilannetta seurataan päivittäin.
Tällä hetkellä Helmin tilanne on se, että rankimmat suonensisäiset sytostaattikuurit ovat ohi ja kevään aikana annetaan enää joitakin yksittäisiä syöpälääkkeitä. Toivoa kasvattaa myös tieto, että imusolmukesyövästä paranemisen ennuste on nuorella ihmisellä yli 90 prosenttia.
”Helmi siirtyy pikkuhiljaa ylläpitohoitoon ja kuntoutusvaiheeseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pahin on selätetty”.
Helmin sairastuminen on vaatinut koko perheeltä suurta venymistä. Iikka ja Heidi Veteläinen ovat asuneet vuorotellen Oulussa syöpäsäätiön asunnossa ja työt on pyritty hoitamaan siinä sivussa.
”Päivääkään en ole vielä ollut sairauslomalla tämän takia. Olen sellaisessa ammatissa, että pystyn priorisoimaan töitäni ja jakamaan niitä tarvittaessa muille. Vaimo on sitten tehnyt lyhennettyä työaikaa. Meillä on sellainen systeemi, että minä olen Oulussa alkuviikot ja Heidi loppuviikon. Kotonaoleva vanhempi huolehtii normaalin neljän lapsen arjen pyörityksen. Mummokin on ollut täällä OYS:saa jonkun kerran auttamassa”.
Iikka Veteläisen mukaan Helmin hoito on sujunut Oysin lasten ja nuorten veri- ja syöpätautien osastolla pääsääntöisesti hyvin.
”Henkilökunta on ammattimaista ja kaikki pelaa hyvin. Tosin henkilökuntaa siellä voisi olla enemmänkin. Kova kiire näyttää kaikilla olevan, kuten varmasti monella muullakin terveydenhuollon alalla”.
Iikka Veteläinen myöntää, että syöpätaistelu on ollut joulukuussa 17 vuotta täyttäneelle Helmille kova paikka, jossa mielenterveyskin on ollut välillä koetuksella.
”Kyllä tuon ikäisen tytön kuuluisi olla jossain ihan muualla kuin sairaalan vuoteessa”, sanoo Iikka Veteläinen.
Lue lisää aiheesta Anna elämä lapselle -hyväntekeväisyyslehdestä https://seutumajakka.fi/nakoislehdet/
