”Lautakunta on hieman keulinut päätöksissään”

Piipsjärven koulun vanhempainyhdistys ja kyläläiset eivät ymmärrä, miksi kaupungin uusin koulurakennus pitäisi lakkauttaa. Ihmetystä herättää myös sivistyslautakunnan liian aikaisin tekemä oppilasmäärälaskelma.

Toivottomuuden tunnetta, kireitä ilmeitä, hymähtelyä ja vilkasta keskustelua. Tätä kaikkea tarjoiltiin viime viikon tiistai-iltana Piipsjärven koululla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, jossa käytiin läpi kaupungin suunnitelmaa sulkea Piipsjärven koulu tämän lukuvuoden jälkeen. Perusteluina päätökselle kaupunki pitää pieneneviä oppilasmääriä sekä säästöjen tekemisen pakkoa.
Nämä perustelut eivät kuitenkaan mene läpi Piipsjärven koululaisten vanhemmille ja kyläläisille. Etenkin, kun valtuusto päätti viime kesäkuussa, että nykyisellä kouluverkolla jatketaan kevääseen 2024 asti ja sen jälkeen tilannetta arvioidaan vuosi kerrallaan.
”Tuli sellainen olo, että sivistyslautakunta on hieman keulinut päätöksissään. Meidän näkemyksemme mukaan oppilasmääriä ei voida takautuvasti ajatella. Voihan olla, että kylälle muuttaa keväällä perhe, josta kolme lasta tulee kouluun ja silloin oppilasmäärä on tuo vaadittu 25”, toteaa Piipsjärven koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Elina Törmikoski.
Törmikoski kritisoi tiistain tilaisuudessa pitämässään puheessaan myös sitä, että samaisessa kouluverkkoselvityksessä todetaan, että koulujen alasajo aloitetaan niistä kiinteistöistä, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa. Tämä yhtälö ei päde Piipsjärven koululla, joka on Oulaisten uusin koulurakennus.
”Koulu on yhdeksän vuotta vanha. Kaupungissa on paljon rakennuksia, jotka ovat huonokuntoisia ja niissä on sisäilmaongelma. Ihmettelemme suuresti, miksi koulujen karsiminen aloitetaan uusimmasta päästä”, Törmikoski pohtii.

Hänen mielestään sivistyslautakunnassa voitaisiin pohtia myös sitä mahdollisuutta, että lakkauttamisuhan alla olevat koulut Piipsjärvellä, Matkanivassa ja Lehtopäässä yhdistettäisiin yhden kiinteistön alle. Piipsjävellä neliöt ainakin riittäisivät.
”Olen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja, enkä halua riitaa minkään kylän kanssa. Jokainen haluaa pitää kiinni omasta koulustaan. Mutta jos kouluja kerran vähennetään, niin meiltä löytyy uusi ja puhdas koulu, jonne kyllä lapsia mahtuu”.
Piipsjärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Portti kyseenalaistaa kaupungin tekemät laskelmat koulun lakkauttamisesta aiheutuvista säästöistä. Hän muistuttaa, että vaikka koulutoiminta lakkaisi Piipsjärven koulussa, jäisi kiinteistö edelleen kaupungin omistukseen ja sitä kautta siitä aiheutuvat kulut. Myöskään esillä olleet kouluruokakuljetuskustannukset eivät ole Hannu Portin mukaan niin suuria kuin lautakunta on papereihinsa piirtänyt. Asian hän on tarkistanut kuljetuksia hoitavalta yrittäjältä. Pientä kummastelua yleisön joukossa aiheutti myös videoyhteydellä tilaisuudessa puhuneen kaupunginjohtaja Riikka Moilasen ajatus siitä, että Piipsjärven koulu voitaisiin siirtää jatkossa varhaiskasvatuksen käyttöön.
”Tämäkin ehdotus osoittaa sen, että kaupunki aikoo pitää kiinteistön itsellään. Pahinta on se, jos päätökset tehdään tarkistamattomilla perusteilla. Kaupunki sanoo, että koulun lakkauttamisella saadaan yli 300 000 euron säästö vuodessa. Me olemme täysin eri mieltä. ”, Portti sanoo.
Kouluverkkouudistuksessa on vastakkain kaksi asiaa: kaupungin talous ja kylien elinvoimaisuus. Niin Hannu Portti kuin Elina Törmikoskikin peräänkuuluttavat kaupungin päättäjien kykyä ymmärtää sitä, kuinka tärkeä rooli elinvoimaisilla kylillä on kaupungin imagoon ja ihmisten haluun muuttaa paikkakunnalle asumaan.
”Oulaisiin on tulossa tämä 250 henkilöä työllistävä uusi yritys. Kyllähän tällainen mahdollisuus pitää käyttää hyväksi. On täysin mahdollista, että osa näistä ihmisistä on halukkaita rakentamaan talonsa juuri Piipsjärvelle. Jos me hukkaamme tämän mahdollisuuden, emme saa sitä ikinä takaisin”, muistuttaa Hannu Portti.
Hänen mielestään kaupungin pitäisikin nyt kaavoittaa puutarhakylän alue uudestaan omakotitaloalueeksi. Tiistai-illan yleisötilaisuudessa kuultiin tuore juttu Jyväskylästä, jossa paikalliset yritykset ovat alkaneet vaatia pienten kyläkoulujen säilyttämistä, koska on huomattu, että pienet koulut kiinnostavat tällä hetkellä paljon uusia työntekijöitä.
”On päivänselvää, että oppilasmäärät laskevat tulevaisuudessa, mutta koulut pitäisi säilyttää niin pitkään kuin mahdollista. Se on kylän ja kaupungin etu”.
Elina Törmikoskikin kyseenalaistaa sen, onko Oulaisissa panostettu riittävästi kaupungin markkinointiin. Oulaisista löytyy paljon hienoja kyliä, joissa on tontteja vapaana.
”Ihmiset hakevat tällä hetkellä asuinpaikaltaan juuri rauhallisuutta. Ei kylän pidä olla kaupungille rasite, vaan sitä kannattaa hyödyntää ja saada sitä kautta euroja kassaan. Jotenkin tuntuu siltä, että nyt ei haluta ajatella boksin ulkopuolelle luovasti ja hakea uusia ratkaisuja innovatiivisesti”.

Piipsjärven kyläyhdistyksen jäsen Mari Rautiola kertoo muuttaneensa Piipsjärvelle yli 10 vuotta sitten. Hänen molemmat lapsensa ovat käyneet koulun. Hänen mukaansa pienen koulun yksi etu on siinä, että esimerkiksi koulukiusaamiseen pystytään puuttumaan heti.
”Ei haittaa, minkä näköinen tai kokoinen toinen lapsi on. Kaikki leikkivät keskenään. Erilaiset oppijatkin ovat sujahtaneet hienosti muiden mukaan. Itse en ole kuullut, että koulussa olisi koskaan ollut kiusaamisongelmaa”, Rautiola sanoo.
Mari Rautiolan mukaan Piipsjärven koulun vanhemmat ja kyläläiset jatkavat koulunsa puolesta taistelua viimeiseen asti. Hän kritisoi samalla kaupungin viestintää asiasta. Tavallinen kansalainen ei tiedä asioiden kulusta mitään, jos ei ole tutustunut pöytäkirjoihin tarkemmin.
”Sivistyslautakunnan puheenjohtajakin on kokenut tämän asian äitien ja isien murehtimisena. Kysehän on lapsien murehtimisesta. He ymmärtävät tällaisia asioita paljon huonommin kuin me aikuiset. Tälläkin hetkellä moni lapsi murehtii, että milloin Piipsjärven koulu puretaan. He ovat tottuneet pieneen kouluympäristöön. Isoon muutto hirvittää”.