Lehtopään koulun opettajat: Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla faktat hukassa
24.1. pidetyssä valtuuston kokouksessa keskusteltiin Oulaisten kaupungin taloudesta ja toimenpiteistä säästöjen saamiseksi. Keskeisenä säästötoimena oli kouluverkkoasia. Kaikki ymmärrämme, että kaupungin talouden tilanne on huono ja toimenpiteitä tarvitaan. Suurelta osin keskustelu olikin asiallista ja keskittyi nimenomaan talouteen. Valitettavasti kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoroissa keskityttiin talouden sijasta negatiivisten asioiden esille tuomiseen kyläkoulujen osalta.
Kyläkoulujen kohtalo aiheuttaa varmasti monissa suuriakin tunteita, mikä on täysin ymmärrettävää, mutta toivoisimme, että keskusteluissa pysyttäisiin totuudessa. Haluaisimmekin korjata Marjut Lehtosen kokouksessa virheellisesti esiintuomia asioita.
Alla olevat sitaatit ovat suoria lainauksia Lehtosen puheenvuoroista.
”Pienissä kouluissa asiakkuuksia tulee jopa suhteessa enemmän koulukiusaamisen ja ulkopuolisuuden tunteen vuoksi. Kyseessä voi olla yhdysluokkien jatkuva murrosvaihe. Yhdysluokassa on tullut esille myös valta-asetelma eri-ikäisten oppilaiden kesken. Pieni ryhmä ei myöskään ole automaattisesti yhteisöllisempi ja kaverimahdollisuudet ovat suppeammat.”
Tämä lainaus on Lehtosen mukaan otettu kuraattorien antamasta lausunnosta koskien Piipsjärven koulun lakkauttamista. Koulumme kuraattorin mukaan se on kuitenkin irrotettu asiayhteydestä.
Vuosia sivukoululla työskennelleinä emme voi allekirjoittaa edellisiä väitteitä. Koulussamme on ollut kiusaamistapauksia erittäin vähän. Kiusaaminen on pienessä koulussa helppo huomata ja siihen on myös helppo puuttua. Myöskään valta-asetelmia eri-ikäisten oppilaiden välillä ei koulumme luokissa ole ilmennyt. Kokemuksemme mukaan yhdysluokassa toimiminen päinvastoin kasvattaa oppilaan sosiaalisia taitoja ja ryhmän osittainen vaihtuminen vuosittain kehittää myös rohkeutta ryhmäytymiseen. Pikkukouluilla lapset leikkivät välituntisin yli luokkarajojen, mikä mielestämme on parasta yhteisöllisyyttä ja lisää kaverisuhteita.
Lehtonen ilmaisi huolensa siitä, että luokalla on vain yksi oppilas. Tilanne ei varmastikaan ole ihanteellinen, mutta tällainen tapaus on Oulaisten kouluissa äärimmäisen harvinainen. Tällöinkään lapsi ei ole luokassa yksin, vaan hän on osa yhdysluokan perusopetusryhmää. Tätä erikoistilannetta on aivan turha korostaa ja yleistää koskemaan kaikkia sivukouluja.
Myöskään väite, että sivukouluilla ei ole ollenkaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, ei pidä paikkaansa. Myös pienillä kouluilla on erityisen tuen oppilaita ja monia keinoja, joiden avulla tuen tarpeessa olevia oppilaita voidaan auttaa. Näitä ovat esimerkiksi laaja-alainen erityisopettaja, kuraattori, toimintaterapeutti, koulupsykologi (silloin kun kaupungissa sellainen on), äänikirjat, helpotetut kirjat, tukiopetus, ohjaajan tuki sekä ainakin Lehtopään koululla erinomaiset tilat opetuksen eriyttämiseen.
Lehtosen mukaan sivukylän koulujen tuen oppilaat voivat saada vain yhden tunnin kuukaudessa erityisopetusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Erityisopettaja käy koulullamme kerran viikossa. Tähän asti ovat kaikki erityisopettajan tai kuraattorin tukea tarvitsevat oppilaamme sitä saaneet.
Lehtosen mielestä oppilaat saivat Oulaisissa viime vuonna useamman tunnin viikossa äidinkielen ja matematiikan opetusta enemmän kuin tänä vuonna. Todellisuudessa oppilaiden saama opetuksen tuntimäärä ei ole muuttunut mitenkään, vaikka tuntikehystä pienennettiin. Oppilaat saavat tänä lukuvuonna saman määrän opetusta kuin aikaisemminkin, mutta se tapahtuu nyt vain suuremmissa ryhmissä. Kun kouluja lakkautetaan, huolena on ryhmäkokojen kasvaminen entisestään.
”Meillä on ollut haasteita saada päteviä opettajia sivukylän kouluille.”
Tämä väite pitää vain osittain paikkansa. On totta, että joillakin sivukylän kouluilla on ollut haasteita saada päteviä opettajia, mutta tämä ongelma ei koske kaikkia kouluja. Esimerkiksi Lehtopään koulussa on ollut parin kuukauden sijaisuuksia lukuun ottamatta kymmenien vuosien ajan pätevät opettajat. Epäpäteviä opettajia on ollut kaikissa Oulaisten kouluissa.
Lehtosen mukaan sivukylän kouluilla on keskustan kouluja vähemmän kerhotoimintaa. Tämä ei ainakaan Lehtopään koulun kohdalla pidä paikkaansa. Tänä vuonna koulullamme pyörii viikoittain kuusi kerhoa. Näihin kerhoihin osallistuu kahta oppilasta lukuun ottamatta kaikki koulumme oppilaat, joten tilanne kerhotoiminnan suhteen on koulullamme erinomainen.
Jos oppilasmäärä koululla laskee 35, mikä on valtuuston tekemän päätöksen alaraja, tietää se noin 11-12 oppilaan luokkia. Lehtosen mukaan tämän kokoiset luokat vastaavat Juho Oksan pienryhmien kokoa. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa, sillä Juho Oksan koulun pienryhmien koko on 6 -7 oppilasta.
Me allekirjoittaneet olemme itse joko työskennelleet tai olleet oppilaana sekä isossa että pienessä koulussa. Mielestämme laadukasta ja hyvää opetusta voi saada kaiken kokoisissa kouluissa. Tärkeintä on, että ryhmäkoot ovat tarpeeksi pieniä ja tuntikehystä on riittävästi, jolloin myös heikompien oppilaiden tukeminen onnistuu. Toivoisimmekin päättäjien huomioivan tämän, kun kouluja lakkautetaan ja ryhmiä yhdistetään.
Ymmärrämme, että talous on tiukka ja kouluverkolle on tehtävä jotakin oppilasmäärän vähentyessä. Mielestämme valtuuston päätös olla lopettamatta kaikkia sivukylän kouluja yhdellä kerralla oli kuitenkin oikea. Oppilaita on vielä niin paljon, että kaikkien sivukoulujen lopettaminen kerralla olisi johtanut joissakin ikäluokissa niin suuriin ryhmiin, että riittävän tuen antaminen sitä tarvitseville oppilaille olisi ollut erittäin haasteellista.
Osa päättäjistä vetoaa siihen, että ennenkin on ollut suuria luokkia. Toivomme päättäjien kuitenkin huomioivan, että maailma ja lapset sen mukana ovat muuttuneet. Myös opetuksen tavoitteet ovat nykypäivänä erilaiset kuin vuosia sitten. Tuen tarpeessa olevia oppilaita on nykyisin huomattavasti aikaisempaa enemmän ja heille halutaan tarjota riittävää tukea jo koulupolun alusta lähtien. Tämän päivän inkluusioajattelun mukaisesti myös tuen oppilaat halutaan sijoittaa yleisopetuksen luokkiin. Esimerkiksi entisaikaisia tarkkailuluokkia ei enää ole olemassa. Tämän vuoksi opetusryhmien pitäminen riittävän pieninä on todella tärkeää.
Myös Oulaisten kaupungin veto- ja pitovoiman kannalta päättäjien olisi hyvä harkita eri vaihtoehtoja. Esimerkiksi jonkun kyläkoulun säilyttäminen Juho Oksan lisäksi voisi olla yksi vaihtoehto. Tällöin perheillä olisi mahdollisuus valita ison ja pienen koulun välillä.
Keskustelu kouluverkosta tulee varmasti jatkumaan tulevinakin vuosina. Päättäjien asema ei ole helppo. Kaikkien vaikeuksien keskellä haluamme kuitenkin toivottaa kaikille valoisampaa tulevaisuutta ja aurinkoista kevättä.
Jussi Salmela, koulunjohtaja, Jokiraitin koulu
Sanna Hamari, luokanopettaja, Lehtopään koulu