Maailmalta: Valhe, emävalhe, Putin
Maailmanhistoriassa ei liene käyty yhtään sotaa ilman sotapropagandaa. Kaikissa sodissa vihollista mustamaalataan ja omaa toimintaa puolustellaan oikeutetuksi, vaikka vääristellyin perustein. Sodassa hyvä propagandisti on hyödyllisempi kuin huono kenraali.
Paljon sotapropagandaa on nähty ja kuultu myös meneillään olevassa Venäjän Ukraina-sodassa. Siinäkin ensimmäinen uhri oli totuus. Asioita vääristelevässä sanasodassa hyökkäävä Venäjä on ollut puolustautuvaa Ukrainaa vahvempi. Venäjän mediatykeistä on ammuttu paksua propagandaa. Siitä muutamia esimerkkejä.
Venäjä väittää propagandassaan hyökkäystä Ukrainaan puolustautumiseksi, muka Ukrainan ja Nato-maiden sotilaallista uhkaa vastaan.
Väite tuollaisesta uhkasta on ilmiselvää totuuden vääristelyä. Sotilaalliselta voimaltaan monta kertaa heikompi Ukraina ei ole koskaan uhannut hyökätä Venäjälle. Sitä eivät ole uhanneet myöskään Nato-maat. Nato on sotilasliitto puolustautumisen, ei hyökkäysten tarpeisiin.
Venäjän valtiojohdolta lienee unohtunut, että nähdynlainen hyökkäyssota naapurivaltioon on kansainvälisen oikeuden valossa sotarikos. YK-yleiskokouksessa valtaosa valtioista tuomitsi hyökkäyksen alan oikeussäädösten rikkomukseksi.
Venäjän sotapropagandassa Ukrainan valtiojohto mustamaalataan uusnatseiksi ja fasisteiksi, jopa narkomaaneiksi. Tällaisella kuvauksella Venäjän johtajat yrittävät myydä hyökkäyssodan oikeutusta kansalle kotona. Kuvaukseen uskonee valitettavasti jopa kansan enemmistö, jo ennen sotaa aivopestynä.
Myös sotatoimiensa luonteesta Ukrainassa Venäjä esittää paksua propagandaa. Se kertoo vääristellen, että kyseessä olisi vain ”sotilaallinen eritysoperaatio” venäjänkielisen ja – mielisen väestön suojelemiseksi Ukrainan valtiojohdon ”kansanmurhalta”. Venäjän medioissa ei näytetä sitä tuhoa ja kärsimystä, mitä sen sotaväen ohjusiskut ja muu tulitus ukrainalaisille aiheuttavat.
Venäjällä kansalle ei kerrota ukrainalaisten voimakkaasta vastarinnasta hyökkääjien torjumiseksi ja tuhoamiseksi. Se ei saa tietää myöskään venäläisten yllättävän suurista mies- ja kalustotappioista jo tähän mennessä.
Uutena ulottuvuutena sanasodassa ovat sosiaalisen median alustat ja kanavat. Somessa kaikki sen käyttäjät, tavalliset ihmisetkin voivat osallistua sanasotaan joko hyökkääjän tai puolustajan puolella. Sotatoimiaan peittelevä hyökkääjä yrittää estää oikean tiedon välittämistä myös sosiaalisessa mediassa pimentämällä sen näkyvyyttä Venäjällä.
Venäjän hyökkäyksen estämiseksi länsimaat ilmoittivat hyvissä ajoin asettavansa Venäjälle ennen kokemattomat talouspakotteet, jos se hyökkäisi. Tämäkään ei pidätellyt sotaan valmistautunutta hyökkääjää.
Nyt talouspakotteiden kohteena Venäjän kansantalous heikkenee ja kotitaloudet kurjistuvat. Sotapropagandaan voidaan lisätä kertomus länsimaiden pahoista aikeista Venäjää kohtaan. Katsokaa, kuinka länsimaat jatkavat vihamielistä toimintaa meitä vastaan, nyt talousalan sotana, pian ehkä aseinkin.
Sodan pitkittyessä sotapropagandaa jatketaan vaihtelevin muodoin ja sisällöin. Tähän mennessä Venäjä on nähty ja kuultu vahvana propagandistina mutta heikkona sodankävijänä.
