Maailmalta: Venäjä romuttaa kansainvälistä oikeutta

Paljon sotineessa Rooman valtakunnassa sanottiin aikoinaan: Kun aseet puhuvat, lait vaikenevat. Tuolloin, kaksi vuosituhatta sitten, sodankäynnin tapoja ei säädelty eikä rajoitettu.
Kaksi vuosikymmentä sitten Roomassa perustettiin Kansainvälinen rikostuomioistuin, myös sodankävijöille. Sen tunnuslause voisi olla: Sodassakaan lait eivät vaikene.

Nuo lakisäädökset on määritelty rikostuomioistuimen peruskirjassa ja kirjattu sen kahdeksanteen artiklaan. Niistä enimmät ovat peräisin jo 1900-luvun alkupuolelta alan Geneven sopimuksista. Sodankäynnin tapoja on yritetty säädellä siis jo vuosisadan ajan.
Rajoitusten jälkeenkin lähes kaikissa viime vuosikymmenien sodissa näitä oikeussääntöjä on enemmän tai vähemmän rikottu. Nyt niitä rikkoo räikeästi Venäjän sotaväki hyökkäyssodassaan Ukrainassa. Todetkaamme noista rikkomuksista, siis sotarikoksista muutamia pahimpia.
Nykysäädösten mukaan hyökkäyssodan aloittaminen toista valtiota vastaan on kielletty, selvimmin YK-järjestön peruskirjassa. Venäjälle Ukraina ei ollut sotilaallinen eikä muunkaanlainen uhka.
Sodan oikeussääntöjen mukaan taistelutoimien kohdistaminen siviilikohteisiin, ihmisiin ja asuinalueisiin on sekä sotarikos ja lisäksi rikos ihmisyyttä vastaan. Venäjän sotaväki on tehnyt viime kuukausina Ukrainassa satoja ohjusiskuja siviilikohteisiin, jopa sairaaloihin, kouluihin ja museoihin, tarkoituksella tai umpimähkäisesti.

Sotarikoksena pidetään myös kiellettyjen aseiden, ammusten ja tarvikkeiden käyttöä taistelutoimissa. Venäjän sotaväellä on näitäkin arsenaalissaan. Rikostuomioistuimen edustajat Ukrainassa selvittävät, kuinka paljon kiellettyjä aseita on siellä käytetty jo tähän mennessä.
Sodankäynnin oikeussäädösten mukaan väestönsiirrot vallatuilta alueilta muualle on kielletty. Venäjän sotilashallinto on todennetusti siirtänyt tuhansia ukrainalaisia itäisestä Ukrainasta Venäjän puolelle, monet vastoin tahtoaan.
Panttivankien ottaminen taistelutilanteissa ja muutenkin on kielletty. Tähänkin sotarikokseen venäläiset ovat Ukrainassa syyllistyneet.
Entisaikojen sodissa ryöstely, omaisuuksien ja jopa ihmisten oikeudeton omiminen oli yleistä. Nykysäädösten mukaan se on kielletty. Venäjän sotaväen on uutisoitu ryöstelevän paljon ukrainalaisten omaisuutta, kodinkoneita ja muuta irtaimistoa valtaamissaan kylissä ja kaupungeissa. Ryöstösaalista lähetetään jopa junakuljetuksin Venäjälle.

Venäjän sotilailla on yhä tapana myös raiskata tyttöjä ja naisia valtaamillaan alueilla. Raiskaukset ovat sotalaeissa kielletty, nekin siis sotarikoksia.
Onkohan Vladimir Putin Venäjän sotaväen ylipäällikkönä ylpeä sotilaidensa rikoksista Ukrainassa, jos niistä hänelle edes kerrotaan? Saavatkohan monet sotarikollisetkin häneltä mitaleita ja ansiomerkkejä pahoista teoistaan?
Hyökkäyssodallaan Ukrainassa Putin tavoitteli suurmiehen mainetta ja asemaa Venäjän historiassa. Maailmanhistoriaan hän jää kansainvälisen oikeuden halveksittavana romuttajana.