”Maakuntamatkailulle” halutaan loppu – vuodeosastojen sijasta potilaiden kuntoa arvioidaan jo kotona

Oulaisten Kinokulma täyttyi perjantaina muutamaa penkkiriviä lukuun ottamatta yleisöstä, kun Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto esitteli paljon puhetta herättänyttä sote-palveluiden järjestämissuunnitelmaa.

Tällä hetkellä lausuntokierroksella on esitys siitä, millainen hyvinvointialueen palveluverkko tulee olemaan vuosina 2023 – 2025. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten nykyisten terveyskeskusten käy, kun uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset aloittavat toimintansa. Esimerkiksi Oulaisissa nykyinen terveyskeskus muuttuu sote-keskukseksi, kun taas Vihannin terveysaseman tilannetta arvioidaan vielä uudelleen. Se ei kuitenkaan tarkoita suoraan sitä, että Vihannin terveysasema suljetaan, vaan sen palveluiden tuottamistapa arvioidaan uudelleen. Yksi vaihtoehto on muuttaa nykyisen terveysaseman palvelut liikkuvaksi palveluksi.
”Sote-keskus on sosiaali- ja terveyspalveluja sisältävä keskus, jossa kaikenikäiset saavat tarvitsemansa palvelut. Meillä on alueella paljon kuntia, joissa on tiloja, jotka eivät ole toimivia, varsinkin, kun sosiaalipalvelutkin siirtyvät sinne”, perusteli Kirsti Ylitalo-Katajisto.
Toinen tärkeä asia muutoksen takana on se tosiasia, ettei sote-henkilöstä enää riitä nykyisten rakenteiden ylläpitoon. Ylitalo-Katajisto kertoi, että tällä hetkellä Pohteen alueella on 200 hoitohenkilökunnan vakanssia täyttämättä. Kesätyöpaikkoja on auki 900. Alueella kärsitään myös kroonisesta lääkäripulasta. Oman haasteensa tuo sosiaalityöntekijäkoulutuksen puute alueella.
”Saimme Oulun yliopistoon poikkeuskoulutuksena 30 sosiaalityöntekijän lisäkoulutuksen. Myös psykologien koulutus tuli vasta Oulun yliopiston koulutuslistalle. On tärkeää, että tällä alueella tarjotaan monialaista koulutusta”, tähdensi Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Paikalle tullut yleisökin pääsi esittämään asiantuntijoille omia kysymyksiään. Ensimmäinen kysymys koski vuodeosastopaikkojen vähentämistä Pohteen alueella. Oulaisten terveyskeskuksenkin vuodeosaston lakkauttaminen on tulevien toimenpiteiden listalla. Kirsti Ylitalo-Katajisto muistutti, että vaikka vuodeosastoja nyt suljetaan, aiotaan niiden tilalle tuoda lisää kotiin vietäviä palveluja. Oulaisissa tämä tarkoittaa arviointi- ja kuntoutusyksikköhoidon tarjoamista entisissä vuodeosaston tiloissa. Ylitalo-Katajiston mukaan kotiin annettavasta hoidosta on jo olemassa hyviä kokemuksia.
”Yksi asia, mitä aluehalllitus on jo päättänyt, on se, että kotona oleva hoitaja saa aina sairaanhoitajan ja lääkärin kiinni. Sitten voidaan arvioida, onko potilaalla tarvetta mennä päivystykseen tai jatkohoitoon”.
Yleisöltä tulleessa jatkokysymyksessä muistutettiin, että tällä hetkellä iso osa Oulaisissa hoidettavista potilaista joudutaan kuljettamaan jatkohoitoon jonnekin toiselle paikkakunnalle. Tien päälle uppoaville euroille ei herunut yleisön joukosta ymmärrystä. Tilaisuutta johtanut aluevaltuuston puheenjohtaja Kai Pajala kuitenkin muistutti, että niin sanottu maakuntamatkailu ei ole alkanut Pohteen aikana, vaan ongelma on ollut olemassa jo pitemmän aikaa.
”Terveyskeskuksen vuodeosaston 24 paikasta on voitu ylläpitää vain 16:ta, koska henkilökuntaa ei ole ollut tarpeeksi. Nyt sinne perustetaan arviointiosasto. Sen takia näitä muutoksia tehdään, että tämä ongelma saadaan poistettua”, muistutti Kai Pajala.
Henkilöstöpulan lisäksi vaivaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta toinenkin tauti, nimittäin pakkasella oleva talous. Hyvinvointialueen aloittaessa talous oli 140 miljoonaa euroa alijäämäinen ja sopeuttamistoimienkin jälkeen kirittävää jää vielä 50 miljoonaa euroa.
”Meillä ei ole pörssissä rahaa, jota voisimme hädän hetkellä käyttää. Meidän pitää saada miinusmerkkiset alijäämät kolmen vuoden sisällä plussalle. Olemme nyt valtion ohjauksessa ja tarkkailun alla”, Kirsti Ylitalo-Katajisto sanoi.
Tavallisten sote-keskusten lisäksi muodostetaan Pohteen alueelle muutamia digisote-keskuksia. Digipalvelut ovat olleet käytössä jo Kallion ja Selänteen entisten kuntayhtymien alueella, ja siitä saatu palaute on ollut rohkaiseva.
”Käynnistymisvaiheessa yhteydenottoja on ollut noin sata. Digipalvelussakin ovat oikeat lääkärit ja hoitajat vastassa”, muistutti Kirsti Ylitalo-Katajisto.