Matti Pinolan sydän yhä Merijärvellä

Aikoinaan 18-vuotiaana Merijärven kunnanvaltuustoon ponkaissut Matti Pinola ajaa kuntien asioita Lapissa.

Yhden valtuustoryhmän kuntana tunnettu Merijärvi koki pienimuotoisen ”jytkyn” vuonna 2008, kun vasta 18-vuotias Matti Pinola nousi valtuustoon perussuomalaisten ensimmäisenä ja ainoana edustajana. Ja vieläpä kunnan selkeänä ääniharavana. Nyt 16 vuotta myöhemmin hän ajattelee, että tämä suosio johtui suurilta osin hänen tarjoamastaan toisesta vaihtoehdosta.
”Aluksi ajattelin, että äänestäjäni olivat nuoria, mutta myöhemmin käsitin, että ääniä oli tullut eri ikäisiltä. Ei sanavalmiudestanikaan varmaan haittaa ollut, vaikka näin jälkikäteen ajateltuna monen asian olisi voinut esittää toisin tai jättää kokonaan esittämättä”.

Valtuustokauden aikana Matti Pinola joutui toteamaan, että kuntalaivan kääntäminen yhden miehen voimin on hidasta puuhaa. Hyvä asia oli kuitenkin se, että hänen sanomisiaan kuunneltiin.
”Enemmän osaamista ja kokemusta olisin kuitenkin tuolloin tarvinnut, jotta olisi voinut saada enemmän asioita eteenpäin”.
Lapissa jo yli 10 vuotta asunut Matti Pinola muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaa Merijärvellä nykyisin yhä useammin. Hän arvelee sen liittyvän ajoittaiseen syntymäseudulle kaipuuseen, sekä myös omaan vanhenemiseen. Pinolan mielestä Merijärvellä oli hyvä elää lapsuutta ja nuoruutta. Kaikki perustarpeet olivat saatavilla joko kotikunnasta tai kohtuullisen matkan päästä. Koulussa oli hänen mielestään laadukas opetus, ja erityismaininnan saa hyvältä maistunut kouluruoka.
”Vaikka olimme erilaisista taustoista, oli yhdistävä tekijä aina merijärvisyys ja siitä lähtevä yhteisöllisyys ja tuttavallisuus. Saman tuntee yhä Merijärvellä käydessä. Aina sinne on tervetullut olo”.

Oulaisten lukiota käydessä Matti Pinolalla oli mielessä vain yksi haaveammatti: lääkäri. Hän oli kuitenkin koko ajan kiinnostunut myös yhteiskunnallisista asioista ja toisena hakukohteena oli politiikkatieteiden koulutusohjelma Lapin yliopistossa. Armeijassa vietetyn vuoden jälkeen hän huomasi, että laskurutiini oli hukassa ja samalla kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin oli kasvanut.
”Päätin, että lähden hakemaan Rovaniemelle tosissani ja keskityin kevään 2011 pelkästään politiikkatieteiden pääsykokeeseen. Pääsin opiskelemaan ja tämän myötä muutin opiskelujen perässä Rovaniemelle”.

Kun Matti Pinola vuonna 2017 oli tuore yhteiskuntatieteiden maisteri, alkoi hän etsiä oman alansa töitä. Hän ajatteli, että tärkeintä on löytää nopeasti omaa koulutusta vastaavaa työtä mistä tahansa Suomesta, mutta mieluummin kuitenkin pohjoisesta kuin etelästä. Kuin sattumalta Pinola huomasi aika pian kahden kuukauden hallintojohtajan viransijaisuuden Muonion kunnassa. Hän päätti hakea paikkaa ja tuli lopulta valituksi tehtävään. Muoniossa kuluikin seuraavat viisi vuotta erilaisissa hallinto- ja henkilöstötehtävissä.
”Tämä antoi hyvän käsityksen käytännön kuntatyöstä. Olemme viihtyneet puolisoni kanssa Lapissa hyvin, mutta Oulaisissa ja Merijärvellä on aina mukava käydä. On ilo, että nykyinen työni mahdollistaa joustavasti työn ja muun elämän yhteensovittamisen esimerkiksi etätyön muodossa”.

Tällä hetkellä Matti Pinola työskentelee Rovaniemellä Lapin liiton kunta-asiantuntijana. Työhön kuuluu keskeisesti erilaisten kuntaverkostojen toiminnan koordinointi. Keskeisiä kuntaverkostoja kunta-asiantuntijan työssä ovat erityisesti Lapin kuntajohtajaverkosto, kuntatyöryhmä ja kunnanhallitusten puheenjohtajien verkosto.
”Toinen merkittävä tehtäväkenttä liittyy edunajamiseen, jolla pyrimme edistämään Lapille tärkeiden asioiden, hankkeiden ja lainsäädännön toteutumista sekä tuomaan keskusteluun maakuntamme erityispiirteisiin liittyviä näkökulmia. Seuraan tiiviisti erityisesti kuntiin liittyvien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä. Edunajamistyötä tehdään muun muassa erilaisten ministeriö- ja virastovierailujen, päättäjien tapaamisten, lausuntojen laatimisen ja laajan sidosryhmäyhteistyön kautta. Meille tärkeitä kumppaneita ovat luonnollisesti myös alueemme kansanedustajat”

Mitkä ovat sitten Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien suurimmat erot? Matti Pinolan mukaan ensimmäisenä mieleen tulee Lapin kuntien laaja pinta-ala, harva asutus ja pitkät etäisyydet verrattuna Pohjois-Pohjanmaalle.
”Esimerkiksi Utsjoelta lähimpään synnytyssairaalaan Rovaniemelle on yli 450 kilometrin matka”.
Lapin kuntien taloustilanne on parantunut viime vuosina muun muassa koronatukien ja niin kutsuttujen Sote-uudistuksen jälkeisten verohäntien myötä. Tulevat vuodet näyttävät kuitenkin kuntatalouden osalta haastavalta koko Suomessa, niin myös Lapissa.
”Kuntatalous tulee eriytymään, ja tästä kannan suurta huolta. Lapin kunnissa on kuitenkin uskoa tulevaisuuteen Lapin vetovoimaisuuden ja investointipotentiaalin vuoksi. Toivottavasti laadittava Pohjoinen ohjelma vauhdittaa investointipotentiaalin konkretisoitumista”.
Mitä pohjoispohjanmaalaiset voisivat ottaa opiksi lappilaisilta kunnilta? Matti Pinolan mielestä ainakin eri organisaatioiden välisen yhteistyön.
”Myös kuntien brändäyksessä ja omien vahvuuksien korostamisessa Lapista löytyy hyviä esimerkkejä”.
Matti Pinola seuraa entisen kotikuntansa Merijärven asioita yhä tiiviisti. Hyvä asia on ollut se, että kunta on panostanut viime vuosina rohkeasti kunnan kiinteistöihin. Se on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Myös muita rohkeita avauksia ja ideoita kuitenkin tarvittaisiin. Vaikka Merijärven kunnan talousluvut eivät paljon mairittele, sinnittelee reilun 1000 asukkaan kunta edelleen itsenäisenä. Mutta miten kauan, sitä ei osaa arvioida Matti Pinolakaan.
”Liikkumavaraa ei kunnalla ole paljoa ja talouden tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuuksia. On paljon kiinni tulevista lainsäädäntöuudistuksista esimerkiksi koulutuspalveluiden väestöpohjan vaatimuksien osalta, millaiset mahdollisuudet pienillä kunnilla on tulevaisuudessa toimia itsenäisesti. Eri vaihtoehdot kannattaa pitää mielessä ja selvittää eri skenaarioihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Uskon, että Merijärven viranhaltijat ja valtuutetut löytävät parhaat ratkaisut kunnan tulevaisuuden suhteen”.

Matti Pinola seuraa edelleen tiiviisti politiikkaa niin työssä kuin vapaa-ajalla. Toistaiseksi hän on kuitenkin todennut, ettei lähde itse ehdolle vaaleihin.
”Koen, että minulla on enemmän annettavaa yhteiskunnalle asiantuntijana ja pystyn siten toimimaan paremmin omien arvojeni mukaisesti. On mukava tehdä yhteistyötä eri puolueiden edustajien kanssa ja keskustella asioista asioina ilman sen suurempia omia poliittisia intohimoja. On myös paljon helpompaa sanoa, jos olen muuttanut jossain asiassa mieltäni, kun en ole mukana politiikassa. Ja myönnettävä on, että paljon ovat mielipiteet iän myötä muuttuneet, eikä asioita tule tarkasteltua enää yhtä mustavalkoisesti. Aika näyttää, kiinnostaako ehdokkuudet tulevaisuudessa”.

Meneillään olevista presidentinvaaleista Matti Pinola ajatteli aluksi, että ne ovat varsin tylsät, mutta onneksi keskusteluihin on saatu matkan varrella hieman väriäkin. Edelleen ehdokkaat toistelevat Pinolan mukaan kuitenkin liikaa samoja fraaseja ja varovat tekemästä virheitä.
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä erityisesti Suomen NATO-jäsenyyteen liittyvät keskustelut ovat olleet mielenkiintoisia. Suosikkia ei toiselle kierrokselle ole, mutta eroavaisuuksia löytyi ehdokkaista siinä määrin, että oman ehdokkaan valinta oli lopulta kohtuullisen helppoa”.