Merijärvisen Reijo Perälän Pontevat pohjalaiset -kirja sen todistaa: Historia on täynnä hauskoja tarinoita

Kesäkuussa ilmestyi kirjamarkkinoille mielenkiintoinen uutuus, Pontevia pohjalaisia – Tarinoita historiasta. Kirjan kirjoittaja on Merijärvellä syntynyt ja pitkän työuran Yleisradiolla tehnyt Reijo Perälä. Pontevia pohjalaisia on kirjoittajan mukaan tarinakokoelma värikkäistä ihmisistä. Kirja sisältää 40 esseetä Suomen historian aikakausilta.
”Se tutkailee menneisyyttä hymynkare suupielessä. Se poikkeaa valtatieltä sivupolulle. Se heittää kuperkeikkaa ja kurkistaa haarovälistään taaksepäin”, veistelee Reijo Perälä kirjan tiedotteessa.
Perälän mukaan historia on täynnä hauskoja tarinoita. Aina on riiattu, rakastettu ja riidelty. Pontevia pohjalaisia -kirjassa liikutaan lähinnä historiallisella Pohjanmaalla, joka aikoinaan kattoi puoli Suomea, viisi nykyistä maakuntaa.
”Eletty elämä sisältää myös tummia sävyjä. Niitäkin tässä on mukana pakollinen määrä”.

Kirjassa on kirjoituksia muun muassa Pyhäjoesta, pulaliikehdinnästä, konikapinasta ja Ruuttusen tammasta. Kunnista mukana ovat ainakin Oulainen, Pyhäjoki, Merijärvi, Haapavesi, Ylivieska ja Nivala.
Nivala ja Ylivieska ovat näkyvästi esillä pulaliikehdintää käsittelevässä luvussa. Suora lainaus kirjasta: ”Kalajokilaakson pulaliikkeiden johtohahmoja olivat muun muassa Heikki Niskanen ja Heikki Niemelä Nivalasta ja Jaakko Kallio ja Jaakko Kivioja Ylivieskasta. Heistä varsinkin ”Pula-Jaskaksi” kutsuttu Jaakko Kivioja tunnettiin rehevästä olemuksesta ja siitä, että hän oli monipuolinen vaikuttaja ja toimelias pulamies.
Muiden pulaliikkeiden tavoin Kalajokilaakson pulamiehet vaativat kokouksissaan vuosina 1931-1932 pakkohuutokauppojen lopettamista, koron alentamista, velkojen vakauttamista ja virkamiesten palkkojen alentamista. Erityisesti apua toivottiin maalaisliitolta ja Kyösti Kalliolta. Ja kun maalaisliitosta ei ollut pelastajaksi, pulamiehet leimasivat sen ”manttaalipösöjen puolueeksi”. Pakkohuutokauppoja vastaan protestoitiin monin tavoin. Osa pulamiehistä oli hartaita körttejä ja avuksi otettiin myös virret, joita veisattiin huutokauppojen ja muiden väenkokousten yhteydessä. Hartaasti veisaamalla vastustettiin myös viranomaisten toimintaa, kun pulamiehiä pidätettiin ja vietiin vangittavaksikin. Esimerkiksi konikapinan yhteydessä pidätettiin 232 miestä joista 19 joutui Oulun lääninvankilaan”.

Reijo Perälä arvuuttelee tekstissään myös Pyhäjoen syntyhistoriaa. Suora lainaus kirjasta:
”Pyhäjoki on tiettävästi saanut nimensä joen komeimmasta koskesta, Pyhänkoskesta, jonka pudotus on 22 metriä ja jonka äärellä asusti hiisi eli paholainen. Siitä taas juontaa juurensa alueen nimistö Hiitola-sukunimeä myöten.
Tuossa vuolaassa Pyhänkoskessa muuten kuvattiin vuonna 1943 Edvin Laineen elokuva ”Yrjänän emännän synti”, naispääosassa Mirjam Kuosmanen”.
Vuosien 1808-1809 Suomessa jylläsi Suomen sota. Taistelut ulottuivat myös Pyhäjoen varrelle. Tässä suora ote kirjasta:
”Ensimmäiset suuremmat taistelut käytiinkin vasta huhtikuun puolimaissa 1808 Pyhäjoen Yppärissä, Siikajoella ja Revonlahdella. Armeijoiden edestakaisten liikkeiden ja taisteluiden vuoksi Ruotsin ja Venäjän armeijat ylittivät Pyhäjoen muutaman kuukauden aikana kolmeen eri kertaan. Pyhäjoen Yppärissä taisteltiin kahteen eri otteeseen, ensin huhtikuussa 1808 ja toisen kerran saman vuoden marraskuussa.

Perimätiedon mukaan Kauppilan talossa Merijärvellä tapettiin näihin aikoihin venäläinen tiedustelija. Ruumis kuljetettiin ensin Ollilan talon riihenkiukaaseen. Sieltä se siirrettiin myöhemmin Pärränkorven kapulasillan päässä olevan veräjän vasemmalle puolelle, missä se haudattiin kolmannen aidanseipään kohdalle”.
Reijo Perälä on palkittu Yle Elävä arkiston ja Yle Areenan toimitustiimien vetäjä useilla media-alan palkinnoilla. Väitöskirjassaan ”Lapuan liike ja sanan mahti” Perälä on tutkinut Lapuan liikkeen julkista kuvaa. Perälä asuu nykyisin Kirkkonummella.
Kirjaa on tilattavissa suurimpien verkkopalvelujen kautta. Sitä voi tiedustella myös kirjakaupoista ja kirjastosta.