Oulaistelaiset Roosa Jussi-Pekka ja Ilona Kankaanpää voittivat Lipossa SM-pronssia

SM-pronssia voittanut joukkue Oulun Lippo Juniorit 1. Kuva: pesis.kuvat.fi

Oulaistelaiset Roosa Jussi-Pekka ja Ilona Kankaanpää saivat SM-pronssia C-ikäisten Nuorisoleirillä Jyväskylässä. Tytöt pelasivat Oulun Lippo Juniorit 1 -joukkueessa. Tyttöjoukkueita oli lähes 60, joista 20 parasta pelasi kilpasarjassa SM-mitaleista. 

Oulun Lipon pelit sujuivat alkusarjassa todella hyvin, sillä joukkue ei hävinnyt siinä otteluakaan. Lippo lähtikin välierään Seinäjokea vastaan hyvällä itseluottamuksella, mutta valitettavasti vastustaja oli tällä kertaa sitä piirun verran parempi. Pelinjohtaja Mikael Keinänen tunnusti, että välierätappio oli joukkueelle henkisesti kova paikka.

”Kyllähän se tappio harmitti ja joukkue kävi kovan tunnemyrskyn läpi. Onneksi joukkueessa oli kuitenkin vahvoja pelaajia, ja pystyimme keskittymään nopeasti pronssipeliin”, kertoo Mikael Keinänen.

Pelaajat päättivät, että kotimatkalle ei lähdetä ilman mitalia ja pronssipeli Lapuan Virkiää vastaan olikin kokonaisuudessaan Lipon selvää näytöstä. Viikonloppuna vallinnut hellesää pisti kaikki turnauksessa mukana olleet pelaajat todella koville. Mikael Keinänen kiitteli omaa ryhmäänsä siitä, että pelaajat jaksoivat tankata nestettä ja syödä kunnolla koko turnauksen ajan, vaikka viimeisissä peleissä väsymys alkoi vääjäämättä jo hieman painaa.

Oulaistelaiskaksikon otteista pelinjohtajalla oli pelkästään positiivista kerrottavaa.

”Molemmat pelaajat antoivat varmoja näyttöjä. Ilona etenijän ja kotiuttajan roolissa ja Roosa kopparin tontilla. Viikonloppu sujui hienosti molemmilta tytöiltä”, toteaa Mikael Keinänen.

Oulun Lippo Juniorit 1 oli koottu oululaisista ja lähikuntien joukkueissa pelaavista tytöistä. Puolet pelaajista tuli Oulusta, kaksi Oulaisista, yksi Ylivieskasta, kaksi Nivalasta ja yksi pelaaja Raahesta. Tällaisen rakennelmajoukkueen valmentamiseen liittyi omat haasteensa, sillä pelaajat eivät ehtineet kokoontua yhteen ennen turnausta kovin monta kertaa, sillä kaikki pelaajat pelasivat kesällä omien joukkueidensa sarjapelejä.

”Siihen nähden tämä pronssi oli todella hyvä suoritus”, hehkuttaa pelinjohtaja.

Joukkueensa vahvuuksia olivat Mikael Keinäsen mukaan tasaisuus ja varmuus. Etenkin joukkueen lyöntivoima ja nopeus tulivat turnauksen edetessä hyvin esille. Joukkueessa oli yhteensä 13 pelaajaa, mikä mahdollisti riittävän kierrättämisen. Tällä saatiin tarvittavaa lepoaikaa kaikille pelaajille. Akkujen latauduttua pelaajat riensivät jälleen kentälle uutta intoa puhkuen.

Roosa Jussi-Pekka oli todella tyytyväinen joukkueensa otteisiin. Tavoitteena oli mitali ja se lopulta saatiin. Roosa on tottunut pelaamaan seurajoukkueissa yleensä kopparin tontilla, mutta Nuorisoleirillä pelipaikka löytyikin takakentältä. Se ei Roosaa kuitenkaan paljoa hetkauttanut.

”Kopparina pelaaminen oli kivaa vaihtelua. Kumpikin pelipaikka käy minulle ihan hyvin. Lukkarina pelaamisessa täytyy kuitenkin ehkä miettiä enemmän ja se on sen takia hieman rankempi tontti. Kopparina on taas kiva olla, kun saa ottaa palloja kiinni, Roosa toteaa.

Roosa pelaa Lipossa naisten Suomensarjaa sekä oman ikäluokan c-sarjaa. Ylivieskan Pesäkuulissa taas hän pelaa tyttöjen superpesistä. Kysymys kuuluukin, että mistä ihmeestä nuorella tytöllä riittää virtaa ja aikaa näin useassa joukkueessa pelaamiseen?

”No kyllä sitä just ja just löytyy”, hän naureskelee.

”Näissä joukkueissa on kuitenkin parhaimmat kehittymisen mahdollisuudet”, hän jatkaa ja toteaa suoraan, että tavoitteena on ottaa isompana pelipaikka naisten superpesisjoukkueesta.

Ilona Kankaanpään mielestä Lipon SM-pronssin tae oli joukkueen varma ulkopelaaminen. Hän itse arvioi, että onnistui parhaiten tällä kertaa etenijän roolissa, vaikka myös kotiuttaminen alkoi sujua paremmin turnauksen edetessä.

Ilonan sarjapelit ovat edenneet Nivalassa naisten suomensarjassa sekä Ylivieskan Pesäkuulissa tyttöjen superissa. Ilonasta on tärkeää, että hän on päässyt oppimaan pesäpallon pelaamisen saloja myös aikuisten sarjoista.

”Tavoitteenani on pelata joskus superpesistä ja kehittyä mahdollisimman hyväksi pelaajaksi”, sanoo Ilona päättäväiseen tapaan.