Oulaskankaalla vallitsee hyvä henki
Oulaskankaan sairaalan sisätautikeskuksen vastuuyksikköpäällikkö Asko Rantala jättää rakkaan työpaikkansa 27 vuoden jälkeen.
Oulaskankaan sairaalan käytävät ovat tulleet hyvin tutuiksi 27 vuotta talossa työskennelleelle Asko Rantalalle. Huomenna torstaina tulee kuitenkin hänellekin eteen päivä, jolloin virallinen työura saa päätöksensä. 65-vuotiaalla Rantalalla edessä ovat nyt eläkepäivät, vaikka mies toteaakin heti, ettei Oulaskangas pääse hänestä kokonaan eroon.
”Itseasiassa minähän käyn täällä päivystämässä ja keikkaa tekemässä eläkkeelläkin. 15-20 prosenttia lääkäreistä tekee töitä eläkkeellä. Tämä talo on minulle hyvin tuttu, joten tänne on helppo tulla. Ei muuta kun virta koneeseen ja töitä tekemään”, Asko Rantala hymyilee.
Asko Rantala on kotoisin Rovaniemeltä ja opiskeli lääkäriksi Oulun yliopistossa. Uransa alussa hän kartutti työkokemusta Puolangalla, Kajaanissa, Raahessa ja Päivärinteen sairaalassa sekä Oysissa. Rantala kertoo pitäneensä jo nuoresta pojasta saakka biologiasta ja luonnosta, mutta pikkuhiljaa kiinnostuksen kohde alkoi siirtyä lääketieteen puolelle.
Omaan alaansa eli sisätauteihin hän erikoistui Oulussa. Asko Rantalan mielestä sisätaudit on erittäin mielenkiintoinen lääketieteen ala, koska se on niin monen kansansairauden takana.
”Sisätauteihin liittyvät esimerkiksi hormonit, sydänsairaudet, mahasairaudet, diabetes ja verenpainetauti ja se on täysin erilainen verrattuna vaikkapa kirurgiseen puoleen”.
Oulaskankaan sairaalan ovet Asko Rantala avasi vuonna 1995. Toimenkuvana oli sekä johtavan ylilääkärin että sisätautien erikoislääkärin tehtävät.
”Eli käytännössä työni on ollut erikoislääkärin työtä siitä lähtien ja sitten siihen on kuulunut myös hallinnollisia tehtäviä. Ensimmäinen työpäiväni meni ympäristöön tutumiseen, sillä lääkärihän tekee samaa lääkärin työtä joka paikassa: tutkii potilaita, katsoo tietoja ja päättää hoitolinjoista. Vain toimintaympäristö muuttuu”.
Asko Rantala on seurannut aitiopaikalta Oulaskankaan kehitystä lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa toiminnan kehittämisen tarkoitus on aina ollut palvella alueen väestöä parhaalla mahdollisella tavalla. Oulaskankaalta löytyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä leikkaustoiminta. Vuosien varrella mukaan on tullut myös yhteispäivystys, mikä kuului vielä 90-luvulla melkein kaikkien terveyskeskusten palveluihin.
”Mutta eipä kuulu enää. Päivystyspisteet ovat keskittyneet 2000-luvun alusta lähtien sairaaloihin. Nyt niitä on Oulaisten lisäksi Kokkolassa ja Raahessa, joten aika vähiin on mennyt. Parhaimmillaan pisteitä oli tälläkin alueella lähes parikymmentä”.
Muut vuosien varrella eteen tulleet muutokset liittyvät sairaalateknologian kehittymiseen. Asko Rantala ottaa esimerkiksi ct-tietokonetomografian eli magneettitutkimukset. Oulaskankaan sairaalassa käy magneettirekka 2-3 kertaa viikossa. Toimintaa tehdään yhteistyössä Raahen sairaalan kanssa. Myös sairaalan käytössä oleva potilastietojärjestelmä on kokenut paljon muutoksia. Tällä hetkellä Oulaskankaalla käytetään Eskoa, joka on äänestetty Suomen parhaaksi sairaalaohjelmaksi.
Sote-uudistuksen myötä aloittavat ensi vuonna toimintansa hyvinvointialueet. Asko Rantala on ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa jo Paras-hankkeen ajoista lähtien eli 15 vuotta. Rantalan mukaan yrityksen ja analyysien puutteesta mennyttä sote-työtä ei ainakaan voi moittia.
”Jos ajatellaan vaikkapa Sipilän hallitusta, niin silloin koitettiin viedä liian iso ratkaisu kerralla läpi. Nyt ollaan hieman pienemmällä kuviolla liikkeellä”.
Keskustelua siitä, millaisena Oulaskankaan toiminta tulee jatkumaan tulevaisuudessa, käydään koko ajan. Asko Rantala uskoo, että yhteispäivystys tulee säilymään Oulaskankaalla jatkossakin, mutta muiden toimintojen osalta muutoksia voi olla tulossa.
”Hyvinvointialue katsoo, onko Oulaskankaan toiminnan taso riittävä vai pitääkö sitä laajentaa tai supistaa. Tämä liittyy hyvinvointialueen tehokkuusvaatimuksiin. Siellä on olemassa paljon säästöpaineita”.
Oulaskankaan sairaalassa työskentelee noin 250 ihmistä. Henkilökunnan koko on pysynyt suurin piirtein samana koko Asko Rantalan työuran ajan. Hoitajia on saatu palkattua hyvin vakinaisiin ja pitempiaikaisiin virkoihin. Sen sijaan lyhyemmät sijaisuudet ovat olleet suuri haaste. Eikä tilanne ole yhtään parempi lääkäreidenkään rekrytoinnin puolella.
”Erikoislääkäreiden saaminen on aina hyvin haastavaa ja tämä on ihan valtakunnallinenkin ongelma. Tässä on tapahtunut toimintakulttuurin muutos. Aikaisemmin ihmiset sitoutuivat pitempiin hoitojaksoihin, mutta nyt tilanne on toinen. Yksityinen sektori ottaa omansa ja päivystys omansa”.
Kun ihminen on ollut jossakin työpaikassa lähes 30 vuotta, voidaan varmaan todeta, että hän on siellä myös viihtynyt. Näin ajattelee Asko Rantala, jonka mukaan Oulaskankaan sairaalan työyhteisössä vallitsee hyvä henki.
”Oma toimenkuvani on ollut monipuolinen ja henkilökunta erittäin hyvä. Tämä on sopivan kokoinen sairaala ja siksi olenkin viihtynyt täällä niin hyvin. Ei ole ollut tarvetta lähteä muualle”.
Asko Rantala uskoo, että hänellä löytyy tarpeeksi tekemistä tulevien eläkepäivien varalle.
”Päivät tulevat täyttymään liikunnasta eri muodoissaan, opiskelusta, matkailusta sekä perheen ja lastenlasten kanssa olemisesta. Eiköhän siinä ole yhdelle ihmiselle tarpeeksi tekemistä”, nauraa Asko Rantala.
