Oulun museo- ja tiedekeskus ei puolla Oulaisten kaupungintalon purkamista
Museo huomauttaa, että haitta-aineiden tai mikrobien esiintyminen rakennuksessa ei tarkoita, että rakenteet on purettava. Laadituissa tutkimuksissa Oulaisten kaupungintalossa on todettu vaurioita erityisesti maanvastaisissa rakenteissa, alapohjissa sekä rakenteiden epätiiveyksissä, joilla on vaikutusta sisäilman laatuun.
Oulun museo- ja tiedekeskus ei puolla Oulaisten kaupungintalon purkamista. Oulaisten kaupunki pyysi Pohjois-Pohjanmaan alueellisena vastuumuseona toimivalta Oulun museo- ja tiedekeskukselta lausuntoa kaupungintalon purkamisesta.
Oulun museo- ja tiedekeskus yhtyy kaupungintalosta tehtyyn rakennushistorialliseen selvitykseen, jossa todetaan, että rakennuksella on monenlaisia arvoja: kohde on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, sillä on selkeitä ja tunnistettavia arkkitehtonisia, rakennushistoriallisia, kaupunkikuvallisia ja kaupunkilaisten identiteettiin sitoutuneita kulttuurisia, sosiaalisia ja symboliarvoja.
” On hyvä muistaa, että kylä- tai kaupunkikuva vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin ja luo paikalle identiteetin. Rakennuksiin liittyy yhteisöllisiä merkityksiä ja tarinoita. Purkamisen myötä menetetään paikallisten ja yhteisöjen mahdollisuus ajalliseen jatkumoon”, toteavat lausunnon kirjoittaneet kulttuuriympäristöintendentti Juhani Turpeinen ja rakennustutkija Sari Alajoki.
Kaupungintalon säilyttämistä puoltaa myös Oulaisten kaupungin sitoutuminen sekä Hinkuun (hiilineutraali kunta), että JETS:iin.
”Olemassa olevan rakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudisrakentamisella aiheuttaa hiilipiikin, joka vastaa, ratkaisusta riippuen, alkuperäisen rakennuksen usean kymmenen vuoden energiankulutusta. Samalla kuluu luonnonvaroja, syntyy jätettä ja häviää rakennusperintöä. Raskaskin korjaaminen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tuottaa vain keskimäärin hieman yli puolet uudisrakentamisen hiilipäästöistä”, Turpeinen ja Alajoki toteavat lausunnossa.
Oulaisten kaupungintalo sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla Oulaisten kaupungin keskustassa vanhan pääkadun, Oulaistenkadun, varrella puistomaisella tontilla. Kunnalliseksi monitoimitaloksi valmistunut rakennus otettiin käyttöön vuonna 1963 ja se on ehtinyt toimia myös kauppalantalona ennen Oulaisten kaupunkioikeuksien saamista 1977. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Risto Jämsä Maaseudun Keskusrakennustoimiston Oulun toimistosta. Ajankohtansa rakennustyylistä poikennut kunnanvirasto herätti laajasti huomiota ja sitä käytiin katsomassa matkojenkin päästä. Kunnantalo sai valmistuessaan osakseen paljon kiitosta rohkeasta arkkitehtonisesta ilmeestään. Risto Jämsä suunnitteli myös Oulaisten kauppaoppilaitoksen vuonna 1968 valmistuneen ensimmäisen osan sekä kaupungintalon laajennuksen 1970–1971. IV-saneeraus, vesikaton uusiminen ja sisätilojen saneeraus on tehty 2000-luvun alussa ja ikkunat uusittu 2011.
Alkuaan rakennus käsitti kaksi maanpäällistä kerrosta ja kellarikerroksen. Tilat sijoittuivat kaarevaan, lähes puoliympyrän muotoon jatkuvaan rakennukseen siten, että toimistot sijoittuivat rakennuksen takaosiin ja julkiset tilat etupihan ympärille kiertyvään etuosaan. Talonmiehen asunto oli rakennuksen länsipäädyssä. Toisessa kerroksessa oli kunnanvaltuuston istuntosali ja kunnanhallituksen kokoushuone. Rakennuksen ruskeaksi maalatut sokkelit on valettu betonista. Ensimmäisen kerroksen julkisivut ovat pääosin Kupittaan Savi Oy:n Tundra-julkisivutiilistä puhtaaksi muurattuja. Valtuustosalin alapuolelle jäävät ensimmäisen kerroksen julkisivut on päällystetty 60-luvulle tyypillisin kuparisin poimulevyin. Valtuustosalisiiven toisen kerroksen julkisivu on päällystetty uurretuilla vaaleilla Minerit-levyillä, mutta kaarevilla ulkoseinustoilla ikkunoita kehystävät samanlaiset kupariset poimulevyt kuin alemmassa kerroksessakin. Ensimmäisen kerroksen kaarevilla julkisivuilla on nauhaikkunat. Talo on jäänyt tyhjilleen vuoden 2025 alussa työntekijöiden siirryttyä muihin kiinteistöihin. Viimeisimmäksi kaupungintalossa sijaitsivat kokous- ja keskushallinnon työtilat.
Rakennukseen on laadittu olosuhdearvio ja kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Sitowise Oy 2.2.2026). Laadituissa tutkimuksissa rakennuksessa on todettu vaurioita erityisesti maanvastaisissa rakenteissa, alapohjissa sekä rakenteiden epätiiveyksissä, joilla on vaikutusta sisäilman laatuun. Kuntotutkimuksen mukaan rakennuksen kantavat runkorakenteet ovat kuitenkin käyttökelpoisia, eikä niissä ole todettu sellaisia vaurioita, jotka estäisivät rakennuksen peruskorjaamisen. Todetut vauriot ovat pääosin paikallisia ja kohdistuvat rakenteisiin, jotka ovat teknisesti korjattavissa.
Museo huomauttaa, että haitta-aineiden tai mikrobien esiintyminen rakennuksessa ei tarkoita, että rakenteet on purettava. Mahdollisen sisäilmahaitan arviointi yksinomaan esimerkiksi pelkkien mikrobilöydösten perusteella ei anna realistista kuvaa haittojen todellisesta riskistä ja korjaustarpeesta. Samoin kaikilla haitta-aineilla ei ole vaikutusta sisäilman laatuun, vaikka niiden pitoisuudet ylittäisivät vaarallisen jätteen raja-arvon.
