Palokuntanuorista lääkeyhtiön tutkijaksi

Lääkeyhtiö Orion Pharma julkisti hiljattain merkittävän uutisen, jonka mukaan sen kehittelemä suun kautta otettava darolutamidi-lääke yhdistettynä tavanomaisen hormonihoidon (ADT) ja dosetekseli-solunsalpaajan kanssa lisää merkittävästi levinnyttä eturauhassyöpää sairastavien miesten elinaikaa verrattuna lumelääkkeen, ADT-hoidon ja dosetakselin yhdistelmään. Lääkeaine oli saanut jo aiemmin myyntiluvan etäpesäkkeettömän kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon (USA 2019, EU 2020 ja tämän jälkeen lukuisia muita maita). Darolutamidin viimeisin faasi-III potilastutkimus ja kaupallistaminen tapahtui yhteistyössä lääkejätti Bayerin kanssa.

Yksi Orionin lääketutkimusryhmän jäsenistä on oulaistelaislähtöinen tutkija ja kemisti Olli Törmäkangas, jonka tiimin tehtävänä oli suunnitella ja valmistaa kyseisessä projektissa uudet lääkeainemolekyylit. Kaikkiaan suunniteltiin ja syntetisoitiin yli 1000 uutta lääkeainemolekyyliä pyrkien parantamaan tehoa, turvallisuutta ja ominaisuuksia edellisten molekyylien tutkimustulosten pohjalta. Optimointityön jälkeen jatkokehitykseen ja potilastutkimuksiin valittiin tehokkaaksi ja turvalliseksi osoittautunut molekyyli, joka ristittiin darolutamidiksi. Hänen mukaansa nyt saavutettu tutkimustulos on merkittävä Suomen mittakaavassa.
”Lääkeainekemistille tulee harvoin vastaan tilanne, että saa olla mukana tällaisessa projektissa, jossa saadaan kehitettyä lääkeaine, joka on tehokas ja turvallinen sekä päätyy markkinoille saakka auttamaan potilaiden elämää. Orionin kannalta tämä lääke vahvistaa pohjaa tulevalle tutkimustyölle ja auttaa kehittämään uusia lääkkeitä haastavien sairauksien hoitoon. Orionilla on meneillään useita alkuperäislääkeprojekteja liittyen muun muassa uusiin syöpähoitoihin, kipuindikaatioihin ja neurodegeneraatiosairauksiin”.

Suomalaisyhtiön saavutus on huomionarvoinen myös kansainvälisesti ajatellen. Olli Törmäkangas sanoo, että yleisesti vain murto-osa lääkekehitysprojekteista yltää myyntilupavaiheeseen ja kehityksen aikaikkuna saattaa olla jopa 12 vuotta. Esimerkiksi USA:n lääkeviranomainen FDA hyväksyy vuositasolla reilut 50 uutta lääkeainetta potilaskäyttöön ja nyt Orionin darolutamidi on tässä joukossa mukana.
”Tämä on Orionille ja tulevalle tutkimustyölle merkittävä askel eteenpäin”, uskoo yli 20 vuotta Orionin tutkimuksessa töissä ollut Olli Törmäkangas.

Olli Törmäkangas kasvoi ja kävi koulunsa Oulaisissa, jossa hänen vapaa-aikansa täyttyi muun muassa palokuntanuorissa toimimisella. Myöhemmin Törmäkangas liittyi myös paikallisen VPK:n hälytysosastoon, jonka toiminnassa hän oli mukana opiskeluvuosienkin aikana, aina kuin Oulaisiin ennätti.
”Palokuntatoiminta on aina ollut sydäntäni lähellä oleva harrastus. Nuo vuodet, kaverit ja hälytystehtävät on edelleen hyvinä muistoina mukana matkalla. Palo- ja pelastusala sekä palomiehen ammatti oli jossakin vaiheessa varteenotettava vaihtoehto, mutta loppupeleissä kiinnostus kemiaan vei voiton ja sillä tiellä ollaan”.
Palokunnan lisäksi toinen tärkeä harrastus Törmäkankaalle oli karate, Oulaisiin perustetun karateseuran toiminnan myötä. Myöhemmin opiskeluvuosien aikana karate harrastuksena jäi, mutta kiinnostus itsepuolustuslajeihin säilyi ja muutaman lajin jälkeen hän päätyi Etelä-Suomeen muuton jälkeen Krav Maga lajin pariin.
”Nyttemmin elämä on suuntautunut rauhallisimpiin aktiviteetteihin kuten kuntosaliin, lasketteluun ja sulkapalloiluun”.

Tieteelliset haasteet kiehtoivat Olli Törmäkangasta jo nuorena. Lukiossa häntä kiinnosti matemaattiset aineet ja erityisesti kemia.
”Meillä oli lukiossa opettajana Nevalaisen Eeva, joka oli oikein inspiroiva ja erinomainen matematiikan ja kemian opettaja. Hänellä on varmasti osansa siinä, että aikoinaan innostuin kemian opiskelusta. Ennen lukiota myös Kaakisen Otto luokanvalvojana opetti meille samoja aineita ja onnistui saamaan opit perille”.
Oulaisten jälkeen vei Olli Törmäkankaan tie armeijan harmaisiin, ensin Kainuun Prikaatiin ja loppuajaksi Sodankylään. Hän myöntää, että asepalveluksen päätyttyä hän tuumasi, ettei kovin helposti palaisi takaisin Sodankylään, mutta toisin kävi.
”Vaimoni on kotoisin sieltä, joten paikasta on tullut erittäin tuttu ja käymme siellä säännöllisesti”, Törmäkangas nauraa.

Kun armeija-aika oli onnellisesti takana, päätti Olli Törmäkangas hakea Oulun yliopistoon kemiaa lukemaan. Aika nopeasti, noin kahden vuoden aikana hän tuli vakuuttuneeksi, että orgaaninen kemia on ala, jonka parissa hän haluaa tehdä töitä tulevaisuudessa.
”Varmaan suurin taustavaikuttaja tässä päätöksessä oli se, että molekyylien rakentaminen ja muokkaaminen lukuisin erilaisin kemiallisin reaktioin vei vain minut mennessään. Pääsin mukaan tutkimusryhmään, joka oli erikoistunut luonnonaineiden syntetiikkaan. Oli kiehtovaa oppia valmistamaan, analysoimaan ja näkemään molekyylitasolla, mitä erilaiset kemikaalit, jauheet ja liuokset sisältävät ja mitkä niiden ominaisuudet ovat. Ja kuinka lukuisilla eri menetelmillä pystyy molekyylejä rakentamaan pala palalta”.
Kun Olli Törmäkangas valmistui vuonna 1997 Oulun yliopistosta, oli hän jo tehnyt päätöksen jatkaa opintojaan eteenpäin. Ensin hän sai jatko-opintopaikan samasta tutkijaryhmästä, josta hän siirtyi kahden vuoden jälkeen Espoon Otaniemeen, Helsingin teknilliseen korkeakouluun. Siellä Törmäkangas viimeisteli väitöskirjansa loppuun vuonna 2002.

”Oikeastaan siellä tapahtui ratkaiseva käänne urallani. Otaniemessä kävi Kuopion yliopistosta professoreita luennoimassa lääkeainekemiasta. Avautui uusi maailma, kuinka paljon molekyyleillä voi vaikuttaa ihmisen toimintoihin: Miten elimistö suhtautuu lääkemolekyyleihin ja käsittelee niitä ja toisaalta, miten lääkeainemolekyylit käsittelee elimistöä ja sen lukuisia mekanismeja”.
Tämä ahaa-elämys sai Olli Törmäkankaan hakemaan Orionille vuonna 2001 auki tullutta tutkijan paikkaa ja sillä tiellä hän on tänäkin päivänä. Kotipaikaksi on muotoutunut Turku, jossa entinen pohjoispohjalainen sielu viihtyy mainiosti.
Korona-ajalla on ollut oma vaikutuksensa myös lääkeyhtiön tutkijan arkeen. Vahvan etätyösuosituksen myötä on työnkuva ja kokoukset siirtyneet netin kautta Team-kokouksiksi. Törmäkankaan mielestä etätyöskentely on sujunut varsin hyvin, mutta yhtä asiaa hän kuitenkin edelleen kaipaa ”entisestä elämästä”.
”Ihmiskontaktit ja työkaverit, niitä on ikävä. Onneksi tilanne näyttäisi olemaan rauhoittumaan päin ja paluu entiseen näkyvillä”, iloitsee Olli Törmäkangas.