Pelkääminen ei auta mitään
Virossa asuva Saana Vuoti on kanavoinut vihansa sotaa kohtaan Ukrainan pakolaisten auttamiseen.
Virossa asuva ja työskentelevä oulaistelaislähtöinen Saana Vuoti kertoo, että Virossa odotetaan tällä hetkellä Suomen Nato-jäsenyyttä enemmän kuin mitään muuta.
”Mutta telkkarissa sanottiin, että suomalaisille pitää nyt antaa aikaa tehdä se päätös itse”, kertoo Saana Vuoti.
Saana Vuotilla itsellään ei ole ollut koskaan kovin vahvaa Suomen Nato-kantaa, eikä hän ole miettinyt asiaa useampaan vuoteen.
”Vuonna 2014, kun Krimi vallattiin, olin ennemmin sitä mieltä, että Natoon liittyminen ei kannata, koska Venäjän hyökkäyksen uhka on liian suuri. Nyt olen sitä mieltä, että molemmat vaihtoehdot ovat yhtä huonoja ja niistä pitää vaan yrittää valita vähemmän huono. Ehkäpä Natoon liittyminen olisi nyt järkevää, kun Venäjän sotakalustolla on muita hommia”.
Saana Vuoti muistuttaa, että jos Suomi päättää jossain vaiheessa liittyä Natoon, tarkoittaa se sitä, että myös Suomella on velvollisuus lähettää miehiä ja naisia sotimaan muualle. Kuka haluaa lähettää oman poikansa tai tyttönsä sotimaan vieraan maan puolesta?
”Todennäköisyys sille, että jossain soditaan koko ajan, on suuri ja Virossa esimerkiksi julkaistiin juuri tammikuussa Etscoy-8 -ryhmästä kertova dokumentti, jossa kerrottiin Naton komennuksella kuolleista, haavoittuneista ja myöhemmin itsemurhan tehneistä nuorista miehistä”.
Saana Vuoti ei ole enää varma, kumpi on turvallisempi paikka elää, Suomi vai Viro. Suomi ei ole osa Natoa, mutta Suomeen hyökkäämistä ei voi perustella venäjänkielisten pelastusoperaatiolla.
”Tai varmaan voi, mutta meneekö se Venäjän kansalle enää läpi, en ole varma. Viro on osa Natoa, mutta Venäjä haluaa sen itselleen, eikä tiedetä, mitä Nato siinä tilanteessa tekee puolustaakseen Viroa tai Baltiaa. Natohan myös aiheutti Viron omien sotavoimien osittaisen alas ajamisen, joten on mahdollista, että Suomenkin kyky puolustaa itseään heikkenee Naton myötä”.
Vuoti tunnustaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan pisti hänenkin pasmat alussa sekaisin, eikä hän voinut keskittyä kunnolla mihinkään arkisiin askareisiin. Nyt tilanne on kuitenkin tasoittunut. Hänen mielestä sodan pelkääminen ei auta asiaa lainkaan.
”Yritän jättää koko asian taka-alalle ja keskittyä vaikuttamaan niihin asioihin, joihin minulla on valtaa. Koitan koordinoida kaiken vihan ja muut tunteet hyödyllisesti ja esimerkiksi auttaa pakolaisia parhaani mukaan, koska heitä on todella paljon täällä. Lisäksi olen tehnyt maltillisia varautumistoimia siltä varalta, että sota pääsisi tänne leviämään. Näihin kuuluu esimerkiksi passien ja muiden papereiden voimassaolojen tarkistaminen. Käteisen hankkiminen ja tärkeiden paperien skannaus pilveen”.
Yleensä ottaen virolaiset ovat ottaneet Venäjän aloittamat sotatoimet Ukrainassa rauhallisesti vastaan. Saana Vuotin mukaan virolaisille sota ei tullut ehkä samanlaisena yllätyksenä kuin suomalaisille, koska Venäjään ei ole ikinä rakennettu mitään luottamussuhdetta ja pronssisoturikiistan ja siitä syntyneiden Venäjän kyberhyökkäysten jälkeen tilanne on ollut jäinen.
”Virolaiset ovat lähtökohtaisesti sellaista kansaa, että he eivät syöksy massahysteriaan, ja tunteet pidetään ennemmin itsellään. Totta kai sodasta puhutaan ja todennäköisyyksiä lasketaan, mutta virolaisilla on suuri luotto Natoon ja siihen, että se pelastaa”.
Virolaiset tuomitsevat Vladimir Putinin ja ovat järkyttyneitä sodasta ja ihmisten tuskasta kollektiivisesti, mutta venäjää puhuvien virolaisten leirissä tilanne on toisenlainen. Saana Vuoti kertoo, että ehkä noin neljäsosa heistä uskoo Putinin erikoisoperaatioon. Toinen noin neljäsosa on ukrainalaisperäisiä tai muuten ukrainalaishenkisiä, joita sota koskee henkilökohtaisesti. Lähtökohtaisesti vironvenäläiset ovat jakaantuneet nyt aika pahasti.
”Venäläiset kanavat pantiin kiinni jo 1.3., joten ihmiset hakevat tietoa netistä, koska Viron mediaa ei suostuta uskomaan”.
Toinen maailmaa koskettava iso aihe, koronapandemia, on jäänyt uutisoinnissa sodan jalkoihin meillä Suomessa. Koronasta ei puhuta enää Virossakaan, sillä aihe syrjäytyi siellä jo viime vuoden lopulla energiakriisin tieltä. Saana Vuoti kertoo, että kuten Suomessa myös Virossa on kärvistelty viime ajat sähkön ja bensan hintojen nousun kanssa.
”Kansa kapinoi ja lopulta valtio suostui maksamaan erotuksen sähkön hinnasta ja kaukolämmöstä, mutta silloin koronauutisointi jo onneksi loppui. Nyt viime viikolla tiukat koronapassisäännöt lopetettiin ja maskipakko on edelleen, mutta sekin loppunee ja turistikesästä tullee todennäköisesti hieman parempi”.
Epävarma tilanne naapurimaassa on pistänyt Saana Vuotinkin ajattelemaan tulevaisuutta, vaikka aikookin jatkaa sen suunnittelua samalla tavalla kuin ennenkin. Hän on kuitenkin onnellinen siitä, ettei omista maata, kiinteistöjä ja asuntoja tai mitään muutakaan fyysistä omaisuutta.
”Jos sota tulee, omaisuus menee ja lainat jäävät, niin ei sekään mikään maailmanloppu ole. Sen huomaa niistä monista Ukrainan pakolaisista, joita tänne on tullut. He jaksavat olla reippaita, iloisia ja kiitollisia, vaikka ovat huolissaan ja surullisia. Niin kauan kun kaikki on hengissä, on asiat loppupeleissä hyvin”, uskoo Saana Vuoti.
