Puutarhassa: Viherpeukaloinen

Olet ehkä joskus kuullut sanonnan ”äänellään se variskin laulaa”. Variksen laulun sointi on kuulijasta kiinni, vaikka yleisesti sitä taidetaan pitää ikävänä sointina. Kuitenkin, sama pätee minusta puutarhanhoitoon ja viherpeukaluuteen. Olen muutaman kerran kuullut sisarusteni ihmettelevän, miten allekirjoittaneelle on annettu meidän perheessä molemmat viherpeukalot ja muut ovat jääneet ilman!?

Jos tarkastelee laajasti puutarhahoitoa ja kaikkea ns. viherpeukaluuteen liittyvää, löytää ison kirjon erilaisia tapoja ilmaista sitä. Joku haluaa keskittyä yhteen kasviin, esimerkiksi pelargonioihin tai orkideoihin, ja kerätä mahdollisimman monia upeita lajikkeita kasvatukseen. Toisella mielessä on isommat ympyrät ja laajat kasvimaat tai kasvihuoneviljelyt. On kukkien kasvatusta, sidontaa ja myyntiä tai vaihtoehtoisesti yrttien, marjojen tai vihannesten viljelyä. Mittakaava voi olla parvekepuutarhasta satoihin hehtaareihin. Niinpä on vaikeaa määritellä, kuka on saanut vihreän peukalon ja onko joku jäänyt ilman?

Viimeisimmäksi olen tutustunut terraarioihin ja kasvipaludaarioihin (tuo nimi täytyi tavata monta kertaa, että sen oppi!). Ne ovat aivan ihania, suloisia, pieniä ”akvaarioita”, joissa on oma mikroilmasto ja kasvisto. Aivan omanlaistaan rakentamista ja pientä kärsivällisyyttä vaativaa viherpeukalointia.
Yhtä kaikki, uskoisin, että meillä ihmisillä on luonnollinen viehätys kasvattamiseen ja vihreyteen. Toisinaan ympäristö rajoittaa taipumuksia, samoin kuin elämäntilanteet tai talous. Useimmilla kasvaa kuitenkin ainakin muutama viherkasvi tai yrtti jossain ikkunalaudalla. Vihreän näkeminen ja kasvun kokeminen tuovat toivoa elämään. Ne antavat myös tunteen elämän jatkuvuudesta, tapahtuipa mitä tahansa. Kylmän ja pimeän talven jälkeen, jo ennen kuin lumet ovat sulaneet, ensimmäiset lumikellot ponnistavat esille ja antavat toivon keväästä, auringosta sekä lämmöstä.

Toisilla voi olla enemmän aikaa tai kiinnostusta perehtyä tarkasti kylvöön ja kasvuun. Mutta se ei tarkoita, etteikö vihreitä peukaloita olisi jaeltu avokätisesti muillekin. Puutarhanhoidon, kasvatuksen ja viljelyn sivutuotteena ymmärrämme paremmin luonnon toimintaa. Kaikenlainen viherpeukalointi (myös rairuohon kasvatus!) muistuttaa meitä siitä, että olemme osa tätä suurta luonnon ihmettä! Samalla siirrämme näitä kasvun arvoja myös tuleville sukupolville.
Kesä on auringon ja kasvun aikaa, siksi nyt on paras hetki laittaa omat viherpeukalot täysillä hommiin!