Raili on kuninkaallisten kirjekaveri
Britannian hallitsijan, kuningatar Elisabetin, 96, kuolema viime viikon torstaina on koskettanut ihmisiä ympäri maailman. Silmäkulma hieman kosteana kuningattaren poismenoa muistelee myös Oulaisiin 11 vuotta sitten Pyhäjoen ja Sonkajärven kautta muuttanut Raili Julkunen. Hän kertoo tunnetilansa olevan samanlainen kuin 25 vuotta sitten, kun Walesin prinsessa Diana menehtyi traagisessa auto-onnettomuudessa.
”Uutinen tuntui silloin kuin joku läheinen olisi kuollut. Sama oli Elisabetin kohdalla”, Raili Julkunen kertoo.
Ennen Oulaista Raili Julkunen asui vähän aikaa Pyhäjoella tyttärensä lähellä. Julkunen työskenteli paikallisessa hoitokodissa, mutta sai sydänkohtauksen, jonka jälkeen hän päätti muuttaa Oulaisiin, koska kaupungista on paremmat liikenneyhteydet muun muassa Ouluun.
Kuninkaallisille kirjoittamisen Raili Julkunen aloitti vuonna 2001. Hän lähetti surunvalittelukirjeensä Englannin kuninkaanhoviin prinssi Philipin kuoleman jälkeen, muttei odottanut, että saisi kirjeeseensä koskaan vastausta.
”Olin silloin jälleen kerran sydänoperaatiossa Oulussa, kun katsoin kotiin tullessa postia. Ihmettelin, että mikä mainoskirje tämä on, jossa ei ole lainkaan leimaa. Kirjeen sisältä löysin Philipin kuvan. Olin tullut allapäin sairaalasta kotiin, mutta kun näin kirjeen, piristyin heti”, Julkunen kertoo.
Seuraavan kirjeen hän postitti siinä vaiheessa, kun kuningatar Elisabet oli ollut työssään 70 vuotta. Vastaus tuli muutaman viikon päästä ja kirjeessä odotti kuva Elisabetista.
”Kun prinsessa Catherine täytti 40 vuotta, laitoin hänelle onnittelukirjeen, samoin kuin heidän pojalleen. Sain molemmilta kuvat. Ruotsin kruunuprinsessa Victoriallekin laitoin kirjeen, mutta hän oli niin nuuka, ettei laittanut kuvaa tulemaan”, Raili Julkunen nauraa ja kertoo käyttävänsä vieraan kielen kirjoittamisessa apuna Google-kääntäjää.
Kuninkaallisia Raili Julkunen on seurannut 1980-luvulta lähtien. Ehkä kaikista tärkein kuninkaallinen hänelle on ollut prinsessa Diana, josta kirjoitettuja uutisia hän on leikannut ja liimannut leikekirjoihin vuosikaudet. Dianan kuoleman aikaan Raili Julkunen muistelee olleensa Suolahdessa lähihoitajakoulussa.
”Olemme syntyneet samassa kuussa, joten meidän luonteemme ovat samanlaisia”, Julkunen hymyilee.
Syytä sille, miksi kuninkaallisten elämä on niin kiehtovaa seurattavaa, ei Raili Julkunen tiedä tarkalleen itsekään.
”Olen syntyisin hirveän köyhästä perheestä, niin varmaan sen takia minua kiinnostaa seurata, kun kuninkaallisilla menee niin hyvin, on rahaa, eikä tarvitse katsoa, mitä ruokaa ostaa. Olen lisäksi sairastunut ennen eläkeikää, joten eläkkeeni on aika pieni. Kuninkaalliset ovat jokin kiinnekohta, jota seurata”.
Ulkomaisten hallitsijoiden lisäksi Raili Julkusen kynästä on syntynyt kirje myös meidän omalle presidentillemme, Sauli Niinistölle.
”Oulaisissa asuin kerran yksi afgaanipoika, joka opiskeli lähihoitajaksi ja pääsi töihin, mutta hänelle ei uusittu työlupaa. Laitoin Saulille kirjeen, että voisiko hän muuttaa tätä päätöstä. Hän vastasi, että se ei ole oikea instanssi hoitaa tällaista asiaa. Laitoin sitten kirjeen ulkoministerille, mutta sieltä ei vastattu. No, tämä afgaanipoika muutti myöhemmin Vantaalle ja sai sieltä töitä”.
Rauli Julkunen myöntää, että Savosta Pohjois-Pohjanmaalle juurtuminen ei ole luonnistunut kaikista helpoimmalla tavalla. Sopeutumisen vaikeudet johtunevatkin pitkälti ihmisten erilaisesta luonteenlaadusta.
”Täällä ei olla niin välittömiä kuin Savossa. Ihmisiin on paljon vaikeampi tutustua. No nyt pikkuhiljaa, kun itse olen aloittanut jutustelun, on tutustuminen ollut helpompaa”, toteaa Raili Julkunen, joka kertoo löytäneensä Oulaisten Olotilan Porinatuvasta hyvän lääkkeen yksinäisyyden tunteen kitkemiseen.
