Seikkailumatka Yhdysvalloista suomalaiseen tuohityökulttuuriin

Muutama vuosi sitten minuun otti yhteyttä eräs herra Helsingistä. Hän tiedusteli, olisinko kiinnostunut ottamaan vierailulle hänen sukulaisensa, tuohityöntekijä Elaine Moen Yhdysvalloista Massachusettista. Innostuin ajatuksesta heti ja niinpä melko pian alkoi tiivis sähköpostiviestittely Elainen kanssa. Yhteydenpito kesti muutaman vuoden. Suunnittelimme tapaamisen sisältöä ja sovittelimme ajankohtaa usealle kesälle. Erinäiset sattumat estivät matkan toteutumisen. Myös koronapandemia toi omat mutkansa matkaan.
Tänä kesänä tämä tuohiseikkailu (Birch bark adventure, kuten me olemme sitä viesteissämme kutsuneet), viimein toteutui. Elaine sai USAsta Suomisäätiöltä apurahan matkalleen, joka kestää yhteensä noin kuukauden. Matkan aikana hän vieraili muun muassa sukulaistensa luona. Hänen suomalaiset isovanhempansa muuttivat aikoinaan Amerikkaan, ja hänellä onkin paljon sukulaisia Suomessa.

Elaine ja hänen miehensä Paul tulivat meille vierailulle melkein viikoksi. He saapuivat tiistaina 26.7. junalla Haapajärvelle, josta minä noudin heidät. Kävimme tutustumassa meillä Haapajärvellä Koposperällä pihapiirimme vanhaan aittaan, joka on kunnostettu ja toimii yritykseni työtilana. Siitä jatkoimme matkaa Oulaisiin vanhempieni mökille, jossa varsinaisesti työskentelimme koko vierailun ajan. Samalla seuraamme liittyi äitini Eeva Rutanen. Eeva on tehnyt ja opettanut tuohitöitä 40 vuotta. Minä olen oppinut tuohitöiden salat häneltä ja olemme yhdessä tehneet kolme tuohityökirjaa. Teemme edelleen hyvin tiiviisti yhteistyötä äitini kanssa.

Viikon aikana ohjelmassa oli suomalaiseen tuohityöhön tutustumista, muutamien tuotteiden valmistusta ja paljon keskustelua. Tuohivierailu sujui erittäin hienosti.
Me äitini kanssa ja Elaine Moe, olimme erittäin tyytyväisiä vierailun antiin. Elaine valmisti virsut, jotka olivat hieman tavallisesta mallista poikkeavat, leveälaitaisen vasun ja käsilaukun. Tutkimme myös erilaisia tuohitöiden teknisiä rakenteita ja koristenauhoja. Vertailimme ja keskustelimme paljon tuohikulttuurin eroista ja samanlaisuuksista maidemme välillä.
Nykyään kaikki tuohitöiden mallit ja tyyli sekoittuvat helposti, kun tekijät jakavat töidensä kuvia nettiin. Tästä syystä maiden väliset tekniset ja tyylierot ovat melko vähäisiä.
Elaine Moe on tehnyt tuohitöitä kymmenisen vuotta. Hän on opettanut tuohitöitä jonkin verran ja tältä matkalta hän haki oppia ja vinkkejä, jotta hän voisi opettaa jatkossa enemmän tuohitöitä.
Meiltä pariskunnan matka jatkui vielä Helsinkiin sukulaisten luokse, ennen kotiin paluuta.

Takaisin Jutut -sivulle