Seppo Kääriäinen: Sokea Reettakin näkee, että Natoon mennään
Keskustan Raahen kunnallisjärjestön vappuaattona pidetyn Kekkospatsaan lakitustilaisuuden vierailevana puhujana oli pitkäaikainen keskustavaikuttaja, koko kansan tuntema Seppo Kääriäinen. Tilaisuuden aluksi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pekka Poukkula toivotti runsaslukuisen yleisön tervetulleeksi ja Urkin patsas sai lakkinsa Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Pulkkaselta ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sari Pekkalalta.
Kääriäinen käsitteli puheensa aluksi synkkää Euroopan tilannetta ja järkytystään helmikuun 24. päivänä, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Kääriäisen mukaan sokea Reettakin näkee, että Suomi on menossa Natoon, mutta jäsenhakemusta ei kuitenkaan pidä tehdä pelon vallassa vaan vakaasti harkiten.
Kääriäinen muisteli presidentti Kekkosen elämäntyötä. Oli kaksi ihmistä, joita Urkki suuresti kunnioitti, mutta joista vain toista hän myös totteli. Toinen oli Kustaa Vilkuna, jonka mietteistä puhujavieraan mieleen on erityisesti jäänyt: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisillekin.” Vaimoaan Sylvi Kekkosta, o.s. Uino, Urkki sekä kunnioitti että totteli, mikä Kääriäisen mukaan on ylipäätään sopiva järjestys elämässä. Sylvin vaikutus näkyy selvästi varsinkin jälkikäteen: luettaessa, mitä Urkki kirjoitti.
Urkin teksti oli usein kovin ankaraa ja ärtyisää. Kun hän luetutti suunnittelemiaan kirjeitä ja puheita Sylvillä, hän Sylvin pyynnöstä lievensi ja loivensi sanojaan. Sylvi Kekkonen kuoli joulukuussa 1974 ja suruajan jälkeen Urkin myllykirjeitten sävy muuttui entistä jyrkemmäksi ja ankarammaksi, kun Urkin kotikriitikko oli poistunut keskuudestamme.
Historiaa tutkittaessa ja tulkittaessa ei päättäjien tekoja pidä arvioida pelkästään sen mukaan, miltä ne tämän päivän maailmassa näyttävät. On otettava huomioon tapahtumien ajankohta ja reaalipolitiikan vaatimukset. Kääriäisen mielestä historian tutkimuksessa voitaisiin ottaa käyttöön tulosarvio samaan tapaan kuin nykyään monissa työtehtävissä maksetaan tulospalkkaa tai -palkkioita.
Urkki pärjää hyvin tulosarviossa. Arvion tekemiseen riittää vilkaisu Euroopan karttaan. Kun Suomea verrataan siihen, mitä muille Neuvostoliiton ja Nyky-Venäjän naapureille tapahtui toisen maailmansodan jälkeen, ei meillä ole valittamista. Suomi on hyvinvointivaltio ja suomalaisia on arvioitu jopa maailman onnellisimmaksi kansaksi. Kun ottaa huomioon, miten paljon suomalaiset voivottelevat surkeita olojaan, onnellisuuden täytyy johtua nimenomaan siitä, että täällä saa vapaasti valittaa ja voivotella.
Savolaisten suurimpaan kiistanaiheeseen, kumpi kalakukoista on parempi; ahvenkukko vai muikkukukko, Kääriäinen vastaa järkkymättömästi:
”Muikkukukko on himpun verran parempaa.”
Raahelaiskansanedustaja Hanna-Leena Mattila puhui Kääriäisen jälkeen. Hän toi puheessaan esille muun muassa Suomen yleisen asevelvollisuuden. Juuri nyt Suomen useita muita Euroopan maita vahvempi puolustusvalmius on osoittanut arvonsa.