Syöpätutkimuksessa riittää vielä työsarkaa
Oulaisissa keskikoulua ja lukiota käynyt dosentti Matti Korhonen on yksi uranuurtajista suomalaisessa verisyöpätutkimuksessa.
Pitkän työuran syöpätutkimuksen parissa tehnyt lastenhematologian dosentti Matti Korhonen ei usko, että syövän hoitoon keksitään ikinä yhtä universaalia ratkaisua, jolla tämä katala sairaus saataisiin kokonaan pois maapallolta. Esimerkiksi leukemioita on olemassa useita erilaisia ja niihin kaikkiin on käytössä omat hoitokeinonsa.
”Mutta uusia ja yhä parempia hoitokeinoja keksitään koko ajan lisää. Ihmisen puolustusjärjestelmän valjastamisessa ja aktivoimisessa verisyövän hoitoon on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana valtava muutos”.
Matti Korhosen mukaan verisyöpien hoidossa on tapahtunut viime vuosina läpimurto. Siinä potilaan omia valkosoluja otetaan talteen laboratorioon ja tehdään niille geenimuokkaus. Sen jälkeen nämä muokatut valkosolut siirretään takaisin potilaaseen. Tähän asti saatujen kokemusten mukaan voidaan sanoa, että tällä hoidolla voidaan saada merkittävää hyötyä niin lapsen kuin aikuisenkin leukemian hoidossa.
Lääkäriperheeseen syntynyt Matti Korhonen suoritti Oulaisissa sen aikaisen keskikoulun ja lukion ensimmäisen luokan. Eniten Oulaisista mieleen jäivät kivat kaverit ja monet harrastukset.
”Positiivisia muistoja on paljon. Vapaa-ajalla urheilimme ja pelasimme paljon lätkää. Olin myös aktiivinen seurakuntanuori”.
Tavallinen suomalaisen lukiolaispojan arki muuttui lukion toiselle luokalle siirryttäessä, kun englannin opettaja Frans Wuite kehotti Korhosta hakemaan kansainväliseen lukioon Englantiin. Akateemista uraa pojalleen toivoneet Matti Korhosen vanhemmat kannustivat häntä tarttumaan tilaisuuteen.
”Se oli mahtava mahdollisuus nuorelle ihmiselle nähdä muunlaista maailmaa”.
Uusi koulu oli akateemisesti korkeatasoinen ja siellä käytettiin sen ajan moderneja opetusmenetelmiä. Matti Korhonen uskoo, että kansainvälisessä lukiossa hän oppi tiedon itsenäiseen hankkimiseen ja jäsentämiseen paremmin kuin kotimaan koulussa. Elettiin 1970-luvun loppua ja Korhosen kanssa lukiota kävi nuoria 10 eri maasta.
”Siellä oli myös stipendiaatteja, ei vain ihmisiä varakkaista perheistä. Siellä oppi tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen”.
Halu lukea lääkäriksi heräsi Matti Korhosen sisällä lukiovuosien aikana. Kun hän palasi Suomeen, meni hän opiskelemaan lääketiedettä ensin Ouluun ja sen jälkeen Helsinkiin. Korhosta oli kiinnostanut jo lukioajoista asti ihmisen elintoiminnot ja erityisesti solut ja molekyylit. Hän liittyi Helsingissä tutkijaryhmään, joka tutki sitä, miten solut tarttuvat ihmisen elimistöön ja miten ne siellä vaeltavat. Tämän aiheen tiimoilta teki Matti Korhonen myöhemmin myös väitöskirjansa. Samoihin aikoihin tapahtui myös muita elämän suuria asioita: naimisiin meno ja myöhemmin kolmen lapsen syntymä.
Kiinnostus lastenlääkäriksi erikoistumiseen syntyi väitöskirjan teon aikoihin. Korhonen tarvitsi lisätuloja ja alkoi päivystää.
”Päivystin lastentauteja aika paljon. Samalla hoksasin, että lasten hoitaminen on tosi mielenkiintoista työtä ja heidän kanssaan on mukavaa touhuta. Olin ollut aina soluista kiinnostunut, joten päätin tehdä suppean erikoistumiseni lasten veri- ja syöpätauteihin”.
Matti Korhonen viihtyi töissä lasten veri- ja syöpätautien osastolla monta vuotta. Vaikka lasten syövät paranevat yleensä paremmin kuin aikuisten, riitti ajanjaksolle myös raskaita ja riipaiseviakin tapauksia. Korhonen sanoo, että näistä tunteisiin menneistä tilanteista selvisi hyvän ja vahvan työporukan tuella.
”Siinä oppi suhtautumaan tapauksiin oman ammattitaitonsa kautta. Ei siitä tulisi mitään, jos kaikki surut veisi kotiin. Sitten ei kyllä pärjäisi”.
Syöpätautiosastolla vietetyn ajan aikana Matti Korhonen halusi oppia tutkimuksesta lisää. Hän muutti perheensä kanssa Yhdysvaltoihin Cincinatiin 2,5 vuodeksi.
”Olin Cincinatin lastensairaalan tutkimuskeskuksessa ja tutkin verisoluja. Sitten tulin Suomeen ja perustin oman tutkimusryhmäni tähän liittyen”.
Tutkimusryhmän tutkimuskohteena oli soluterapia, josta kiinnostunut oli myös Suomen Punaisen Ristin veripalvelu. Matti Korhonen siirtyi veripalveluun töihin ja myöhemmin perustettiin Korhosen johtama solutuotantokeskus, jossa voidaan tuottaa uusia soluja syöpäpotilaiden hoitoa varten. Myöhemmin valmiiksi saatua soluvalmistetta on pystytty antamaan kokeellisena hoitona kantasolusiirron saaneille potilaille.
”Odotukset soluhoidosta olivat suuret, mutta kuten usein käy, ei siitä sitten mitään mullistavaa hoitoa saatukaan. Mutta edelleen sitä kuitenkin käytetään”.
