Toivoa ei saa koskaan menettää

Oulaisten lukion oppilaat kuuntelivat maanantaiaamuna korva tarkkana, kun haapavetislähtöinen parakouluratsastaja Laura Kangasniemi kertoi heille oman tarinansa siitä, miten suurista vastoinkäymisistäkin voi selviytyä voittajana maaliin, jos vain tahtoa ja sisua on riittävästi.

Laura Kangasniemi aloitti ratsastuksen 12-vuotiaana. Vuonna 2016 hän saavutti ensimmäisen tavoitteensa päästessään kilpailemaan Helsinki International Horse Show’ssa. Hän kirjoitti päiväkirjaansa, että kilpailee vielä jonain päivänä olympialaisissa. Muihin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluivat muun muassa oma hevonen, eläinlääkäriksi opiskeleminen ja ura ammattiratsastajana.

Elämä ei kuitenkaan mene aina suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Tämän sai Laurakin kokea kantapään kautta, kun hän joutui 17-vuotiaana vakavaan ratsastusonnettomuuteen. Onnettomuuden seurauksena hän sai vaikean aivovamman, hänen oikea puolensa kehosta halvaantui ja hän oli viikon koomassa. Lääkäreiden ennuste oli huono: toiveita ei ollut kävelykyvyn saavuttamisesta eikä omatoimisesta ja itsenäisestä arjesta.

Laura ei halunnut kuitenkaan antaa periksi. Hän saavutti kahden kuukauden sairaalajakson aikana kävelykyvyn ja nousi hevosen selkään vain kolmen kuukauden jälkeen loukkaantumisesta. Aivovamma jätti kuitenkin Lauralle pysyvät jäljet. Hänellä on halvausoire oikealla puolella kehoa ja pysyvä kognitiivisen toimintakyvyn alentuma. Lauran työkyky on alle 50 prosenttia ja hän on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vammautumisen myötä myös Lauran opinto- ja urasuunnitelmat romuttuivat. Hänen täytyi rakentaa uusi elämä nollasta ja löytää uudet suunnitelmat ja toimintatavat arkeensa.

Haasteista huolimatta kilpailu- ja urahaaveet eivät hävinneet, vaan hän ryhtyi rakentamaan uudenlaista uraa paraurheilun puolelta. Laura sai paraluokituksen syksyllä 2020 ja ratsastaa nyt ryhmässä IV. Jo lapsuudessa asetettu haave olympialaisiin pääsemisestä toteutui vuonna 2024, kun hän osallistui Pariisin paralympialaisiin hevosensa Goldprinsin kanssa.

Mikä sitten sai Lauran ponnistamaan loukkaantumisen syvästä alhosta takaisin elämään? Hänen mukaansa hänellä ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin taistella, vaikka elämässä ei juuri sillä hetkellä tuntunut olevan mitään järkeä.

”Ei auttanut kuin yrittää vielä kerran. Voin rakentaa itselleni jonkinlaisen tulevaisuuden, tai en mitään tulevaisuutta. Mietin silloin myös, että katkeroidunko, vai yritänkö löytää elämään sisältöä ja onnellisuutta. Valitsin jälkimmäisen”, Laura kertoo.

Tällä hetkellä Laura valmentautuu kohti ensi vuoden EM-kisoja Saksassa huippuvalmennuksessa McLean Reitsportissa, jouluratsastuksen ja hevosalan ammattilaisten ympäröimänä.

”Saksassa olen treenannut hevoseni kanssa vuodesta 2024 lähtien. On paljon järkevämpää treenata tuolla tasolla Keski-Euroopasta käsin. Minulla on ollut haaveena jossain kohtaa asua Keski-Euroopassa ja nyt se haave on toteutunut. Se on aivan hullua kaiken tapahtuneen jälkeen ja olen siitä ikuisesti kiitollinen”, Laura toteaa.

Lauran pitkän ajan suunnitelmissa siintävät Los Angelesin vuoden 2028 paralympialaiset, mutta sitä ennenkin on vielä monia tärkeitä etappeja saavutettavana. Aiemmin tänä vuonna Laura osallistui kouluratsastuksen MM-kilpailuihin, joista kotiin viemisenä oli 13. ja 14. sija. Hänen tavoitteenaan kisoissa oli päästä kahdeksan ratsastajan joukkoon.

”Olosuhteisiin nähden kisat menivät ihan hyvin. Hevonen oli jännittynyt ja olosuhteet olivat viileämmät kuin yleensä. Ensi vuonna kilpaillaan EM-kisat, jossa tavoitteenani on lähteä hakemaan sijoitusta top vitoseen. Koko ensi kausi on lisäksi ranking-kausi olympialaisia varten”, Laura sanoo.

Haapavedellä Laura Kangasniemi vierailee tätä nykyä harvemmin, mutta ainakin jouluisin hänet voi kotiseudultaan bongata. Ratsastusuralleen Laura on asettanut selvän tavoitteen.

”Haluaisin jatkaa tätä niin kauan, että saan jonkin ison mitalin. Toki se riippuu paljon myös siitä, millainen minun hevostilanteeni on. Pitäisi olla riittävän laadukas ja terve hevonen. Niin kauan aion lajin parissa olla, kun paloa siihen riittää”, miettii Laura.

Oulaisten lukion puhujatilaisuuden lisäksi Laura ehti vierailla viime viikolla myös Haapajärven yläkoulussa. Koululaisvierailuista Laura kertoo pitävänsä paljon ja olisi halukas tekemään niitä enemmänkin, mutta koulujen määrärahat eivät usein siihen riitä. Oulaisten ja Haapajärven puhujatilaisuudet sponsoroi OP Jokilaaksot.

Takaisin Jutut -sivulle