Unelmille siivet

Oulun ylipiston arkkitehtiopiskelijat esittelivät diplomityönsä Oulaisten keskustan kehittämiseksi.

Kaksi Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijaa, Kim Ramsay ja Akseli Koskela, esittelivät viime keskiviikkona Kinokulmassa järjestetyssä tilaisuudessa omat ehdotuksena Oulaisten keskustan kehittämiseksi. Kyse on Oulaisten kaupungin keskustan kehittämishankkeesta, jossa painopiste on keskuskorttelissa ja sen ilmeen parantamisessa.
Arkkitehtiopiskelijoiden tekemissä diplomitöissä oli käytetty pohjana oulaistelaisille suunnattua asukaskyselyä, jossa kysyttiin heidän mielipiteitään keskustan nykytilasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Negatiivisissa palautteissa esille tulivat sanat ankea sekä tyhjillään olevat liikerakennukset. Hyvinä puolina asukkaat näkivät keskustan läheisyydessä virtaavan Pyhäjoen.
Kim Ramsayn diplomityön suunnittelussa päähuomion vei päivittäistavarakaupan halukkuus uudistaa tilojaan, mikä tuo mukanaan tarpeen esimerkiksi uudelle parkkipaikka-alueelle. Tämän diplomityön mukaan keskustaan nousisi monitoimitalo sekä myyntikojut suoralla näköyhteydellä päivittäistavarakaupan eteen. Oulaskorttelin vanhoja liikerakennuksia purettaisiin, josta tulisi paikkoja täydennysrakentamiselle, päivittäistavarakaupan uusille tiloille sekä monitoimitalolle. Suunnitelman mukaan ruokakauppa loisi monitoimitalon kanssa linjakkaan suljetun kaupunkimaisen kortteliympäristön Kauppakadulle.
Oulaisten keskustan helmeä eli Pyhäjokivartta Kim Ramsay kehittäisi siten, että joen rannoille tulisi kävelypolkuja ja Ylivieskantien alle uusi alikulkupaikka. Oulaistenkatua voisi täydennysrakentaa uusilla asunnoilla ja liikekiinteistöillä. Päähuomio jokivarressa keskittyisi Myllyn kohdalle.
”Myllyn alueella joenranta on paljon jyrkempi ja siihen sijoittuu patorakennelma. Ideana on, että alue voitaisiin kunnostaa ja siinä voitaisiin kävellä. Tällä tavalla luotaisiin elämyksellinen joenranta”, suunnitteli Kim Ramsay.

Nykyisen rautatieaseman tilalle Kim Ramsay suunnittelee matkakeskusta. Vanhoja ratatyöläisten taloja hän ehostaisi ennen kaikkea ulkopinnoilta.
Tilaisuuden avannut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marjut Suviaro muistutti paikalle olevien mieleen, että Oulaisten kaupungin päivitetyn strategian mukaan kaupungista on tarkoitus tehdä viihtyisä ja elinvoimainen asuinpaikka.
”Kun katsoo keskuskorttelia, pitäisi siihen saada kasvojenkohotusta. Mutta meistä jokainen varmasti tietää, ettei se tapahdu hetkessä. Olemme ajatelleet asian myös niin, ettemme ala räiskiä asioita sinne tänne, vaan etsimme ehjää ja pitempiaikaista kokonaisuutta. Miltä keskusta näyttää esimerkiksi 30 vuoden päästä”, totesi Marjut Suviaro.
Oulaisten kaupungin kanssa keskustaa kehittämään lähti Konsultointi Karhulat Oy. Toimitusjohtaja Matti Karhula muistutti, että kaupungin rakentaminen ja sitä edeltävä suunnittelu edellyttää aina päätöksiä ja ne syntyvät yleensä kaupunkilaisten toimesta. Oulaisten kaupungin keskustan kehittäminen on siis kaikkien kaupunkilaisten asia ja se koskee kaikkia. Etenkin nuoria. Viime vuonna järjestettiin Oulaisten lukiolaisille suunnattu suunnittelukilpailu, jossa nuoret saivat luoda oman näköisensä Oulaisten keskustan.
”Näyttely oli erittäin suosittu ja jouduimme kaksinkertaistamaan sen esilläoloaikaa”, totesi Matti Karhula.
Nuorten lisäksi keskustan kehittämistyöryhmä on kuullut vammais- ja vanhusneuvostoa sekä elinkeinoelämän edustajia.

Keskiviikon tilaisuuteen saapunut yleisökin sai antaa arvionsa arkkitehtiopiskelijoiden tekemistä suunnitelmista. Yleinen vaikutelma oli positiivinen, vaikka osa olikin skeptinen sen suhteen, millä rahalla moiset investoinnit tehtäisiin. Joku kyseenalaista myös sitä, riittääkö Oulaisissa väkeä moisen keskuskorttelin tarpeisiin.
”Suunnitelman tavoitetila sijoittuu kymmenien vuosien päähän. Tavoitteena on, ettei taajama leviäisi, vaan kasvaisi sisäänpäin. Oulaisten väkimäärä ei välttämättä ole kasvussa, mutta tarkoituksena onkin, että ihmiset muuttaisivat syrjäkyliltä keskustaan”, muistutti toisen diplomityön esittelijä Akseli Koskela.
Tilaisuuden päätyttyä ainakin Oulaisten kaupungin johtohenkilöt olivat vakuuttuneita siitä, että näiden diplomitöiden avulla keskustan kehittämistyötä on nyt paljon helpompi viedä eteenpäin.
”Vastasitte siihen tehtävänantoon, minkä me teille annoimme. Unelmille tuli nyt siivet”, lausui vt. kaupunginjohtaja Suvi Koskenlaine.
”Täytyy sanoa, että minun silmäni avautuivat nyt monella eri tavalla. Jokainen ymmärtää sen, ettei kaupunki voi rakentaa kaikkea yksinään, vaan siihen tarvitaan myös yrityksiä sekä yhteistä tahtotilaa tehdä jotakin hullua”, painotti Marjut Suviaro.