Vahvasti investoiden ensi vuoteen
Oulaisten kaupungin ensi vuoden talousarvio ei tuo leikkauksia asukkaiden palveluihin.
Oulaisten kaupunki lähtee ensi vuoteen vahvasti investoiden. Talousarviossa investointeja tehdään kaikkiaan noin 5 miljoonalla eurolla.
Suurin yksittäinen investointi on uuden päiväkodin rakentaminen, yhteensä 2 miljoonaa euroa. Se, minne uusi päiväkoti sijoittuu, on vielä kaupunginjohtaja Riikka Moilasen mukaan auki. Aiemmissa suunnitelmissa on ollut mukana myös muita vaihtoehtoja, esimerkiksi jo olemassa olevien kyläkoulujen muuttaminen päiväkotikäyttöön. Moilanen ei sulje näitäkään vaihtoehtoja kokonaan pois, joskin hän on aistinut sen, että valtuutettujen keskuudessa uuden yksikön rakentaminen saa tällä hetkellä eniten kannatusta.
”Lopulliset päätökset on edelleen tekemättä. Päiväkodin osalta täytyy ratkaista sekin, että lähdetäänkö sitä tekemään omalla toiminnalla, vai voisiko yksityinen toimija olla tässä operaattorina. Käytännössä investoinnin summan määrittelee se, kuinka monelle ryhmälle päiväkoti tultaisiin lopulta rakentamaan. Vaihtoehtoja on kuitenkin vielä 6-7, jotka ovat edelleen tarkastelussa”, toteaa Riikka Moilanen.
Ensi vuoden budjettiin on varattu määrärahat myös paloaseman peruskorjauksen jatkamiselle (830 000 euroa), taidetalo Väinölän piha- ja puistoalueen kehittämiselle (274 000 euroa) sekä teiden ja katujen kunnostukseen (740 000 euroa). Merkittävä investointimäärä tarkoittaa samalla lainamäärän nousua, jolloin asukaskohtainen lainamäärä tulee olemaan vuoden 2022 lopussa noin 5000 euroa. Lainamäärä kasvaa noin 900 000 euroa, jolloin kokonaislainasummaksi tulee noin 35,9 miljoonaa euroa.
”Vaikka lainamäärä hivuttautuu investointien vuoksi 30 miljoonan euron paremmalle puolelle, odotamme vajaan 900 000 euron tuottoja sijoituksista”, kertoo talousjohtaja Sari Myllykoski-Hanhela.
Ensi vuosi tulee olemaan historiallinen, kun Suomi siirtyy hyvinvointialueiden aikaan. Tämä vaikuttaa merkittävästi kuntien talouteen. Sote-palvelut siirtyvät uudessa maakuntahallinnossa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle ja valtion rahoitettavaksi. Oulaisten kaupungin kunnallisverosta tehtävä vähennys, noin 12,39 prosenttia leikkaa kaupungin veropohjaa ja samanaikaisesti myös 39,6 miljoonan euron perusturvan sekä palo- ja pelastustoimen menot siirtyvät pois Oulaisten kaupungin tulevien vuosien taloussuunnittelusta. Sote-uudistuksesta johtuen kunnat eivät saa tehdä korotuksia kunnallisveroon vuoden 2023 talousarvioon.
”Tämä on historiallinen tilanne meille kaikille viranhaltijoille, kun suunnittelemme talousarviota veroprosentin suhteen useammalle vuodelle. En tiedä, onko kunnallishistoriassa vastaavaa koskaan tapahtunut”, sanoo kaupunginjohtaja Moilanen.
Koska uudistus leikkaa Oulaisten kaupungin veropohjaa, on kaupungin katettava muiden palvelujen järjestämiset, lainojen lyhentämiset ja investoinnit nykyistä pienemmillä verotuloilla. Kaupunginjohtaja Riikka Moilasen mukaan Sanna Marinin hallitus valmistelee kunnille uusia tehtäviä, joka tarkoittaisi muun muassa TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtymistä kunnille.
Oulaisten kaupungin ensi vuoden talousarvio lähtee keskiviikon valtuuston päätettäväksi tasapainoisena eli ali-/ylijäämä on nolla euroa. Tällä taataan kaupunkilaisten palveluiden säilyminen nykytasolla. Nollatulos on varsin hyvä saavutus, kun tiedossa on, että moni naapurikuntakin on paininut useamman vuoden alijäämäisen budjetin kanssa. Kuluvan vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on ollut talouden kehityksen näkökulmasta positiivinen. Verotulot ovat kehittyneet erinomaisesti ja erikoissairaanhoidon kulut ovat pysyneet kohtuullisina. Lokakuun lopussa tilikauden alijäämä on noin -500 000 euroa. Koronakustannuksia on kirjattu koko vuodelta noin 560 000 euroa.
Ensi vuonna toimintakate tulee olemaan 54 miljoonan euron tietämissä. Lisäystä tähän vuoteen on 640 000 euroa.
Suurin korotus tulee käytännössä palkkojen osalta (400 000 euroa). Ensi vuoden verorahoitus on 563 miljoonaa euroa. Verotulot kasvavat kuluvaan vuoteen reilulla 300 000 eurolla. Poistot ovat 2,5 miljoonaa euroa ja tällä talousarvio saadaan näyttämään nollatulosta. Toimintakatteesta suurimman palasen vie perusturva (61 prosenttia). Toisena on sivistys- ja kulttuuritoimi (33 prosenttia).
