Vesi ja ruoka eivät riitä hevoskasvatuksessa

Pahin virhe, minkä hevoskasvatuksessa voi tehdä, on varsan jättäminen oman onnensa nojaan.
”Pelkkä vesi ja ruoka eivät riitä, jos varsa unohdetaan tarhan perukoille”, huomauttaa eläinlääketieteen lisensiaatti, filosofian tohtori, eläinlääkäri kolmen hevosen omistaja Katri Helminen.
Hänet palkittiin äskettäin Suomen Hippoksen kultaisella ansiomerkillä tunnustuksena suorittamastaan työstä raviurheilun ja hevosalan hyväksi.
Ansiomerkin luovutti Katri Helmiselle Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo Ylivieskan Ruunakunkkareissa.
Hevosen koulutus pitää aloittaa Katri Helmisen mukaan jo heti syntymän jälkeen, jolloin varsan päähän laitetaan ensimmäisen riimu.
”Vähitellen koulutusta jatketaan nostelemalla kavioita ja opettamalla varsaa näkemään erilaisia tilanteita. Ei siis tarvitse halailla, eikä paapota. Ihmisen pitää olla koko ajan mukana varsan kasvatuksessa hevoseksi. Näin hevonen oppii odottamaan uteliaana, kun ihminen tulee sen luo, että mitähän uutta nyt tehdään?”

Äskettäin Kuninkuusraveissa tulleet väsähtämiset eivät ole eläinlääkäri Helmisen mukaan ennennäkemättömiä. Tällä kertaa se vain sattui odotetulle voittajalle.
Eli Hippoksen edustajat selvittävät Kouvola Kuninkuusravien tapahtumia, joissa kuninkuuskilpailun päämatkaa johtanut Evartti hyytyi pahasti päämatkan viimeisellä kierroksella ja sitä seurasi onnettomuus. Lisäksi ravijärjestö kertoo selvittävänsä myös muita juhlaravien tilanteita.
”Hevosurheilu ei ole ihmisurheilua. Ihmisellä on kilpaillessa oma kunnanhimoinen tavoitteensa. Hevosta ei voi samalla tavalla motivoida jalostamalla ja valmentamalla. Vaatii pitkän koulutuksen ja valmennuksen päästä hyviin tuloksiin hevosurheilussa, ja sittenkin välillä tulee pettymyksiä”, Katri Helminen tietää.

Katri Helminen ei ole varmaan laskenut, montako varsaa on hänen avustuksellaan tullut maailmaan. Siitostammojen tiinehtymistä hän on kuitenkin edesauttanut lähes koko uransa ajan eli 38 vuotta.
”Olin vastavalmistunut eläinlääkäri vuonna 1986, kun sain Ypäjältä siitospuolen harjoittelua. Tein sitä työtä, kunnes muutimme Ylivieskaan vuonna 1987”.
Katri Helminen muistelee, että juuri silloin Lauri Kokko oli vuokrannut moninkertaisen ravikuningas Vekselin Ylivieskaan astumaan ja lisäksi Ojalan Antilla oli ori Lusty Hanover. Ylivieskan raviradalle oli myös juuri hankittu tilat Jokilaaksojen Eläinklinikkaa varten.
”Innostuin silloin kunnolla siitostyöstä ja keinosiemensin ahkerasti tammoja. Palvelun tarvetta löytyi. Kun pitkään tekee jotain työtä, niin se on myös palkitsevaa”, Katri Helminen kiittää.

Töiden ohella Katri ja hänen eläinlääkäripuolisonsa Antti Helminen ovat opiskelleet ahkerasti. Puolisolla on kaksi muutakin tutkintoa. Katri on opiskellut työn ohessa Turun ja Oulun yliopistoissa ja väitellyt filosofian tohtoriksi. Sivistääkseen itseään hän opiskeli ensin Turussa etänä taide- ja kulttuurihistoriaa filosofian maisteriksi. Turun professori Hannu Salmi innosti häntä väitöskirjantekoon Oulun yliopistossa aate- ja oppihistorian opintosuunnalle. Vuonna 2013 Katri Helminen väitteli tohtoriksi ja prof. Hannu Salmi toimi vastaväittäjänä.
Tähän mennessä Helmisille oli syntynyt jo kolme poikaakin, Olli, Jaakko ja Lauri. Heistä Olli on myös lääkäri eli kirurgi Oysissa. Jaakko on juristi ja Lauri röntgenhoitaja. Heillä on myös kaksi lapsenlasta, molemmat poikia.

Vuonna 2017 ilmestyi puolestaan Katri Helmisen suururakka eli Suomen Eläinlääkäriliiton (1892–2017) historia, nimeltään Eläinlääkärinä kolmella vuosisadalla, eli liiton 125-vuotisjuhlakirja. Katri Helmisen historian alaan kuuluva väitöskirjakin käsittelee eläinlääketieteen historiaa.
Nykyisin Katri Helminen hoitaa puolisonsa kanssa Ylivieskassa pieneläinklinikkaa eli Savisillan eläinklinikkaa. Kun Katri Helminen on elämänsä ollut tekemisissä hevosten kanssa, hän omistaa myös kolme hevosta, joista yksi on ohessa kuvattu Katrin kanssa.
Ja muuten Katri Helmiseltä voi vielä odottaa uusiakin kirjoja, ehkäpä romaaneja hauskoista sattumuksista eläinten kanssa.