Virkeä viisikymppinen
Eläkeliiton Oulaisten yhdistys juhli 50-vuotista taivaltaan musiikin, juhlapuheiden ja kakkukahvien merkeissä.
Tätä oli varmasti kaivannut moni oulaistelainen ikäihminen, nimittäin oikeisiin juhliin pääsyä. Maanantaina odotus vihdoin palkittiin ja Oulaisten seurakuntakoti täyttyi Eläkeliiton Oulaisten yhdistyksen jäsenistä ja muista kunniavieraista.
Tervehdyssanat lausui itseoikeutetusti yhdistyksen puheenjohtaja Kaija Sepponen. Hän otti puheessaan esille pitkän korona-ajan, joka osoitti, kuinka suuri merkitys järjestötoiminnassa mukana oleville ihmisille on tavata toisiaan. Juhlat oli tarkoitus pitää kesällä, mutta korona päätti toisin. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Oulaisten yhdistys on yksi Suomen vanhimpia, sillä se perustettiin vuotta myöhemmin kuin valtakunnallinen Eläkeliitto. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Veikko Oja.
Kaarlo Ojan laatiman 25-vuotishistoriikin mukaan ensimmäiset vuodet olivat suuntaviivojen hakemisen aikaa. Toiminta oli kotoista ja pienimuotoista. Vuosien saatossa toiminta on monipuolistunut.
”Mukana on aktiivisia ja osaavia jäseniä, naisia ja miehiä. Hyvän yhteisön peruspilarit: selkeä perustehtävä, hyvä johtaminen, työnjako ja pelisäännöt ovat olleet myös meidän toiminnan keskiössä”, kertoo Kaija Sepponen.
Sepposen mukaan yhdistyksen toiminalle ominaista on hyvä yhteishenki ja toisten auttaminen. Huumorintajuakin heiltä kuulemma löytyy.
”Maailma ei kaadu, jos virheitä tehdään. Kun tähän yhdistetään arvopohja: inhimillisyys, ikäystävällisyys, tasa-arvo, yhteisvastuu, osallisuus, on toimintamme kestävällä pohjalla. Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja aloitteellinen ja asiantunteva vaikuttaja, joka tekee ennaltaehkäisevää työtä. Näin voisi tiivistää meidän nykyisen toimintamme”.
Eläkeliiton Oulaisten yhdistyksen perustehtävä on tarjota yli 51-vuotiaille erilaisia aktiviteetteja. Erilaiset liikuntaryhmät ja muistipiiri malliesimerkkeinä. Kahvitilaisuudet ovat ehkä eniten suosiota saanut toimintamuoto. Pienryhmät, matkat ja teatteriretket ovat myös osa toimintaa.
”Haasteena on kuitenkin oppia katsomaan toimintojamme ulkopuolelta. Silloin ehkä löytäisimme uusia toimintamuotoja ja uusia jäseniä”.
Tilastokeskuksen mukaan Oulaisissa oli vuonna 2020 yli 64-vuotiaita 26,7 prosenttia. Kaija Sepposen mukaan yhdistys haluaa, että heidät nähdään voimavarana, ei kulueränä.
”Sitoutumattomana yhteisönä tulemme edelleen tekemään ennaltaehkäisevää työtä ja vaikuttamaan ikäystävällisen kotikunnan rakentamiseen yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa”.
Juhlapuheesta vastasi keskustan kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs. Hän ihmetteli sitä, että jos pienet lapset saavat elää tässä maassa turvallisen lapsuuden, niin miksei yhtä itsestään selvää voi olla hyvinvoivat ja turvalliset vanhuudenpäivät.
”Meidän päättäjien tehtävä on taata rakenteet sille, että ikäihmiset voivat hyvin. Ikääntyneet ovat monella tapaa tämän yhteiskunnan vastuunkantajia. Moni teistä tuottaa edelleen yhteiskunnalle lisäarvoa osallistumalla lastenlapsien hoivaamiseen tai omasta puolisosta huolehtimiseen. Vanhustyön arvostaminen on arvovalinta”, sanoi Juha Pylväs.
Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos, ja ikääntyvä väestörakenne haastaa yhteiskuntaamme. Juha Pylvään mukaan tässä muutoksessa apuun tarvitaan kolmatta sektoria.
”Tarvitsemme järjestöjä, seurakuntia ja muita vapaaehtoisia ikääntyvien palveluiden järjestämiseen”.
Juha Pylväs kannusti paikallaolijoita äänestämään tammikuun aluevaaleissa, koska niissä päätetään tämän maan tärkeimmistä asioista eli sosiaali- ja terveyspalveluista. Myös pelastustoimi kuuluu osaksi uutta aluehallintoa.
”Nämä ovat asioita, jotka viimeistään hädän hetkellä koskettavat meitä jokaista”, Pylväs muistutti.