Kolumni: Aprillia ja vaalivaikuttamista

Olin ekaluokkalainen ja oli aprillipäivä – mutta sitä minä en tiennyt.
Mummola oli naapurissa ja sieltä soitettiin, että tulepas Essi katsomaan meidän uusia kissanpentujamme. Minä tietysti riemastuin valtavasti ja kipaisin oikopäätä naapuriin.
Muistan kirvelevän häpeän, kun sainkin naurut hyväuskoisuudestani. Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!

Aprillipäivä on vanhan kansan keino lähdekriittisyyden opettamiseen: Älä usko kaikkea, mitä kuulet tai luet. Ajattele itse. Menetelmä on omakohtainen ja jättää kunnon muistijäljet.
Perinteitä kunnioittaen menetelmään kuuluu myös nolaus. Aprillipila naurattaa lähinnä höynäyttäjää, ei pilan kohdetta. Höynäytetyllä on kuitenkin mahdollisuus katsoa peiliin ja vannoa, että kukaan ei höynäytä minua enää ikinä.

Selailin äskettäin horoskooppeja. Minä olen kalat, syväluotaavan naistenlehden luonnehoroskoopin mukaan tunteellinen, herkkä ja vaikutteille altis. Siis hyväuskoinen hölmö, täydellinen aprillipilan kohde.
Joku vuosi sitten luin lehdestä näihin aikoihin, että venäläiset ottavat käyttöön Ylivieskan lentokentän. Kerkesin vetää ainakin litran herneitä nenääni ennen kuin hoksasin tulleeni jälleen kerran aprillatuksi, tällä kertaa printtimedian toimesta.

Aprillipäivän sanoma ei ole lainkaan vanhentunut. Pikemminkin mediakriittisyyden, monilukutaidon ja lähdekritiikin tarve on kasvanut valeuutisten, trollauksen ja vaalivaikuttamisen myötä.
Omia tarkoituksiaan ajavat löytävät uusia, innovatiivisia keinoja ihmisten mielipiteisiin ja tekoihin vaikuttamiseen – muulloinkin kuin aprillipäivinä.
Mitä mahdollisuuksia meillä on oppia tunnistamaan vaalivaikuttaminen ja trolliarmeijoiden hyökkäykset, jos kissanpentupilatkin menevät läpi?
Ehkä riittää, että kansakuntana huolehdimme, että eduskuntaan ja puolustusvoimiin valitaan ihmisiä, joiden horoskooppimerkki ei ole kalat.
Vaalitenttien kysymyspatteriin tulee lisätä kysymys ehdokkaan horoskooppimerkistä valtion turvallisuuden nimissä.

Essi Rahja