Elektronisen musiikin pauloissa

Jani Saastamoinen on tuottanut ja tehnyt biisejä muun muassa Mariskalle. Suurin rakkaus kohdistuu kuitenkin elektroniseen musiikkiin.

Oli syksy 1998, kun Jani Saastamoinen pakkasi kassinsa ja muutti pois Oulaisista. Määränpäänä oli lopulta Helsinki, jossa Saastamoinen alkoi toteuttaa musiikillisia haaveitaan. Vuosien varrella hän on tuottanut, säveltänyt ja sanoittanut kappaleita niin monelle artisteille, ettei omien sanojensa mukaan enää edes muista keille kaikille.
”2000-luvun alussa tuotin kolme ensimmäistä Mariskan albumia ja niihin vuosiin mahtuu satoja biisejä, joita tuotin myös muille”, kertoo Jani Saastamoinen.
Hänen viimeisin niin sanottu ei oma projekti oli naisartisti Katti Meu. Saastamoisen kynästä on syntynyt myös hyvä läjä mainosmusiikkia sekä peliääniä, joista on muotoutunut hänen päätyönsä Seriously peliyhtiön pää-äänisuunnittelijana.

Tällä hetkellä Jani Saastamoinen vaikuttaa kahdessa eri musiikkikokoonpanossa, Mighty 44:ssa sekä L.A.O.S.:ssa. Mighty 44:ssä Saastamoisen roolina on toimia tuottajana, säveltäjänä ja DJ:nä. Molemmille projekteille kuuluu miehen mukaan oikein hyvää.
”Mighty 44:n kanssa julkaisimme jouluaattona uuden EP:mme ”New Day”. Olemme työskennelleet ja tehneet keikkoja tasaisesti vuosien saatossa. Projekti on niin sanotusti kiireettömässä tilassa, joten teemme musiikkia oikeastaan silloin kun huvittaa. L.A.O.S.:n kanssa olemme kiertäneet maailmaa vuosien saatossa, viime vuosina keikkailu on keskittynyt enimmäkseen Keski-Eurooppaan. Kaukaisin kohde on varmaankin ollut Uusi-Seelanti”.

Biisinteossa haastavinta on Jani Saastamoisen mukaan sanoittaminen. Useimmiten hän pysyykin omassa lehtissään eli tuotannossa ja säveltämisessä ja antaa sanoittamisen vastuun suosiolla muille.
”Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Onneksi on olemassa lahjakkaita sanoittajia lähipiirissä”.
Kappaleiden tekemisessä Jani Saastamoinen pitää tärkeimpänä osana nimenomaan prosessia riippumatta lopputuloksesta, eikä biisinteko noudata koskaan samaa kaavaa. Elektronisen musiikin tekeminen on Saastamoisen mukaan pääosin soundivetoista, joten usein inspiraationa ja kappaleen sieluna voi olla täysin suunnittelematon tai satunnainen elementti.
”Joskus melodiat tulevat päähän keskellä yötä ja otan ne talteen useimmiten hyräilemällä puhelimen tallentimeen. Ja kyllä, saatan lauleskella bassolinjoja vessassa. Joskus idea saattaa tulla hyvän keikan jälkeen vaikka takahuoneessa. Onneksi teknologia mahdollistaa työskentelyn melkein missä vaan”.

Jani Saastamoinen ei tee musiikkia levymyyntien perusteella. Hänen tavoitteenaan on, ettei hän koskaan kyynistyisi musiikin tekemiseen.
”Ei biisejä ole aina edes paikko julkaista, jos niistä saa sen hetkisen fiiliksen. En halua myydä triplaplatinaa. Mutta tarvitsen kokemuksia, joita musiikki on minulle mahdollistanut. Matkustaminen ja ystävien saaminen ympäri planeettaa on kuitenkin aika siistiä”.
Korona-aika on vaikuttanut merkittävästi esiintyvien taiteilijoiden ammatinharjoittamiseen. Jani Saastamoisellakin peruuntuivat liki kaikki keikat. Hän toivoo, että kohta vallitseva tilanne helpottaisi ja hän pääsisi esittämään musiikkia taas elävän yleisön eteen.

Kääntöpuolena tässä kaikessa on kuitenkin ollut se, että hänellä on ollut enemmän aikaa tehdä uutta musiikkia ja muuttaa omia työskentelytapojaan.
”Peliteollisuuteen korona ei kuitenkaan ole vaikuttanut negatiivisesti, joten koen olevani onnekas siinä mielessä”.
Työnsä takia Jani Saastamoinen kuuntelee vapaa-ajallaan aika vähän musiikkia. Mutta silloin, kun hän lukittautuu studiolle tekemään uutta musiikkia, valitsee hän soittimesta mieluiten neoklassista soundtrack-musiikkia.
”Listamusiikki ei kiinnosta, en löydä sieltä mitään uutta. Saan promoina satoja biisejä kuukaudessa, joten niitä tulee kuunneltua, ja joskus siellä on jotain mikä osuu”.