Frisbeegolf ei ole tosikkojen laji

Samu Honkakosken tyylinäyte Honkamajan frisbeegolfradalla.

 

Oulaisten Honkamajalla ja Vihannin Linnastenkankaalla on mahdollista tutustua frisbeegolfiin.

vät tiuhaan tuttavuutta Honkamajan frisbeegolfradan aloitusväylän heittopaikalla. Samu Honkakosken ja Veeti Saarelan menoa itikoiden surina ei kuitenkaan haittaa, sillä niihin Honkamajalla saa tottua, jos meinaa frisbeegolfia siellä harrastaa.
”Honkamajalla on tunnetusti itikoita tavallista enemmän, mutta itikkamyrkkyä kun muistaa ottaa mukaan, niin kyllä sillä pärjää”, hymyilee Sami Honkakoski.
Honkamajan frisbeegolfrataa pojat luonnehtivat melko tekniseksi radaksi, jossa väylät eivät pituudellaan huimaa.
”Tämä on hyvä aloittelijaystävällinen rata. Täällä kiekotkaan eivät mene niin helposti hukkaan”, toteaa Veeti Saarela.
Samu Honkakosken mukaan Honkamajan rata on suhteellisen hyvin hoidettu, ainoastaan pikaväylä on päässyt hieman pusikoitumaan. Oulaisten lähialueelta löytyy useita muitakin frisbeegolf-ratoja, joissa Honkakoski on käynyt heittämässä. Paremmuusjärjestykseen niitä on vaikea asettaa, sillä kyse on niin erilaisista radoista.

”Tällä radalla pystyy heittämään tosi tarkkaa teknista heittoa. Sitten noilla lähialueen radoilla voi heittää pitempää heittoa. Kaikkia alueen ratoja en ole edes vielä päässyt kokeilemaan. Vaikea siis sanoa, että mikä niistä on paras”, Samu Honkakoski pohtii.
Samu Honkakoski tutustui frisbeegolfin ihmeelliseen maailmaan ensi kerran äitinsä kannustamana. Siihen aikaan heittäpaikka löytyi Oulaisten keskustan Valorannasta.
”Otimme rantafrisbeet mukaan, mutta eihän ne oikein lentäneet mihinkään. Sen jälkeen hommasimme jonkun putterin ja draiverin. Harrastus jäi vähäksi aikaa, mutta pari vuotta sitten innostuin lajista uudelleen”.
Veeti Saarela tutustui myös frisbeegolfiin ensin oman perheensä kanssa. Vaikka kiekko ei lentänyt vielä siinä vaiheessa kovinkaan pitkälle, oli harrastus mukavaa ajanvietettä koko porukalle.
”Olen aina tykännyt frisbeegolfissa siitä, että tässä kiekon lentoa pystyy itse manipuloimaan. Samun kanssa olemme käyneet paljon heittämässä Valorannassa ja pesiskentällä olemme hioneet tekniikkaa”.

Tällä hetkellä lajin harrastus on molempien kohdalla niin aktiivista, että pojat suunnittelevat jo tosissaan osallistumista oikeisiin frisbeegolf-kisoihin.
”Kerran olen osallistunut Haapavedellä viikkokisoihin ja Valorannassa viimeisiin kaupungin järjestämiin kisoihin. Pitäisi vaan uskaltaa ja osallistua enemmän kilpailuihin”, Samu Honkakoski toteaa.
”Kilpailuissa olisi mukava käydä, se on haaveena. Ensin pitää kuitenkin rakentaa varmuutta, että kehtaa heittää kisoissa”, myöntää Veeti Saarela.
Mutta aina silloin, kun pojat lähtevät kahdestaan heittämään frisbeetä, on harrastus enemmän hauskanpitoa hyvän ystävän kanssa kuin hampaat irvessä taistelua.
”Kyllä me yleensä laskemme heittotulokset, mutta ei se mitään oikeaa kisameininkiä ole. Keskistymme enemmän hyvään seuraan. Rento lajihan tämä frisbeegolf on”, sanoo Samu Honkakoski.

Takaisin Jutut -sivulle