Toimittaja on maailman hienoin ammatti

Entinen Ylen politiikantoimittaja Jyri Rantala siirtyi puolitoista vuotta sitten Suojelupoliisin esikuntapäällikön virkaan.

Monet politiikkaa seuraavat muistavat Jyri Rantalan Ylen uutislähetyksistä. Entinen oulaistelainen ehtikin työskennellä Yleisradiossa 20 vuotta ennen siirtymistään Suojelupoliisin esikuntapäällikön virkaan. Rantala toteaa toimittajan työn olevan maailman hienoin ammatti, jota hän kaipailee aika ajoin.
”Tosin ei enää yhtä paljon kuin silloin heti ammatinvaihdoksen jälkeen”, tunnustaa Jyri Rantala.

20 vuoden aikana ehti Jyri Rantala nähdä ja kokea monenlaisia tapahtumia Suomen poliittisessa elämässä. Yksi mieleen painunut tapaus oli ministeri Kauko Juhantalon historiallinen oikeudenkäynti valtakunnanoikeudessa, jota nuori toimittajan pääsi seuraamaan 90-luvulla. Myöskään pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon johtaneet dramaattiset tapahtumat juhannuksen alla 2003 eivät unohdu koskaan.
”Seurasin myös läheltä Timo Soinin poliittista uraa, joka huipentui legendaariseen vaalivoittoon Jytkyyn vuonna 2011. Eniten olen jäänyt kaipaamaan suorien lähetysten jännittävää fiilistä. Esimerkiksi vaalivalvojaisia tai vaikkapa Linnan juhlien lähetystä tehtäessä tulee erityinen tunnelma siitä, että tehdään suoraa lähetystä miljoonille katsojille. Sellaista ei ole virkamiehen työssä, vaikka mielenkiintoisia ja jännittäviä tilanteita tässäkin työssä toki tulee eteen”.

Suojelupoliisin eli Supon alaisuudessa Jyri Rantala on työskennellyt nyt seitsemän vuotta. Hänen mukaansa esikuntapäällikön työ on lähempänä toimittajan kuin peruspoliisin työtä.
”Tärkein tehtäväni on huolehtia yksikköni kanssa siitä, että hankkimamme tiedustelutieto analysoidaan järjestelmällisesti ja tiedon perusteella kirjoitetaan laadukkaita ja hyödyllisiä raportteja valtiojohdolle päätöksenteon tukemista varten. Ja tärkeää on myös se, että tieto löytää perille oikea-aikaisesti. Tiedon hankkiminen ja sen paketoiminen ovat myös toimittajan työn peruspilareita. Täällä esikunnassa hoidetaan myös viestintää, lakiasioita ja viraston kansainvälisiä suhteita”.

Supo näyttäytyy tavalliselle kansalle hieman mystisenä ja virallisena organisaationa, mutta Jyri Rantalan mukaan tämä ei ole täysin oikea kuva. Suojelupoliisissa on oikeasti hyvä henki ja rento meininki.
”Käsiteltävät asiat ovat vakavia, eikä niihin tietenkään suhtauduta kevyesti, mutta muuten huumori kyllä kukkii ja täällä on kiva työskennellä. Paljon mielenkiintoista asiaa löytyy Suojelupoliisin uudesta Podcast-ohjelmasta, jonka nimi on Supodi. Se löytyy nettisivuiltamme tai vaikkapa Spotifysta. Olen myös itse haastateltavana jaksossa numero neljä”.

Synnyinkaupunkinsa Oulaisen Jyri Rantala jätti taakseen 1980-luvun lopussa. Syynä olivat tiedotusopin opinnot Tampereella. Rantala halusi toimittajaksi ja siihen aikaan journalismin opintoja oli tarjolla vain Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa.
Jyri Rantala muistelee Oulaisten aikaansa hyvillä mielin. Hänen vanhempansa ja isoveli asuvat edelleen kaupungissa. Paljon on matkan varrelta myös hyviä koulukavereita, joista osaa Rantala näkee vieläkin joko pääkaupunkiseudulla tai Oulaisissa.
”Lukioajalta mieleeni on jäänyt varsinkin äidinkielen lehtori Kerttu Niemi, joka omalla persoonallisella tavallaan auttoi ja tuki paljon kirjallisen ilmaisun kehittämisessä. Paikkakunnan muista merkkihenkilöistä esiin voisi ehkä nostaa Saaren Pekan ja Halmeperän kommandojoukot, joiden toiminta on tainnut kyllä jo hiipua”.

Korona-aika ei ole vaikuttanut Jyri Rantalan työhön juuri lainkaan. Hän on käynyt joka päivä normaaliin tapaan töissä virkapaikallansa. Ainoa käytännön ero on ollut se, että oman työhuoneen ulkopuolella pitää käyttää maskia.
”Tietysti yhteiskunta kokonaisuudessaan on hiljentynyt hieman, ja se on ehkä jonkin verran vähentänyt työmäärää, joka muuten tahtoo olla melkoinen. Toisaalta koronavirus liittyy myös Suomen turvallisuuteen, ja meidän tehtävänämme on pysyä selvillä myös siitä, millä tavoin vieraat valtiot voivat hyödyntää epidemiaa Suomea vastaan. Siitä on jo näkynyt merkkejä muun muassa kyberhyökkäyksissä, kun lisääntynyt etätyö on lisännyt tietojärjestelmien haavoittuvuuksia”.

Takaisin Jutut -sivulle