Jannen ja Heikin kirjastokeikka veti hymyn huulille

Kirjastot järjestävät maksuttomia ja kaikille avoimia kulttuuritapahtumia ympäri vuoden. Myös Oulaisten kirjastossa järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia jopa useamman kerran kuukaudessa. Viime tiistaina kokoonnuttiin kirjaston pelihuoneeseen ”Sumppuun” Jannen ja Heikin kirjastokeikalle.
Keikalla Limingan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala sekä Pyhäjoen kirjasto- ja kulttuurijohtaja Heikki Lahnaoja kertoivat uusista kirjoistaan. Lisäksi kuultiin runoja heidän edesmenneen kollegansa ja ystävänsä Rea Tiirola-Tynin kesällä julkaistusta runokirjasta, jonka nimi on Oksat valoa/Kirjeitä Maurice Ravelille.

Janne Nevalan romaani ”Tietävätkö Joutsenet, että on sunnuntai” sijoittuu Ouluun. Se kertoo musiikin tekemisestä ja siitä, millaista on perustaa bändi ja toimia musiikkialalla. Kirjan päähenkilö on rumpali Jaska. Kirja alkaa siitä, kun bändi The Dead Sunflowers on lähdössä Etelä-Suomeen kaksi keikkaa käsittävälle kiertueelle. Manageri Nytkylä on Espanjassa ja Jaskan täytyy huolehtia kaiken onnistumisesta kiertueella…
Musiikkimaailmaan sijoittuva romaani oli neljäs Nevalalta ilmestynyt kirja. Nevala harrastaa itsekin musiikkia ja kirjastokeikalla kuultiin myös pari hänen säveltämäänsä kappaletta akustisen kitaran säestyksellä.
Voiko runojen harrastaminen olla hauskaa? Siltä ainakin vaikutti, kun Heikki Lahnaoja kertoi modernin runon kirjoittamisesta. Häneltä oli ilmestynyt aiemmin kokoelma Hainaku-tyylisiä runoja. Niissä ensimmäisellä rivillä on yksi, toisella kaksi ja kolmannella rivillä kolme sanaa. Nyt ilmestyneessä kokoelmassa ”Hedelmätarhastani” oli käytetty lähdeteoksina muun muassa kasvitieteen oppikirjoja.
”Otin puutarhakirjoista kauniita lauseita, joissa oli erikoista kieltä ja laitoin ne itselleni mieluiseen järjestykseen”, kertoo Heikki runokirjan synnystä. Toisena tekniikkana oli kääntää latinankielisiä tekstejä google-kääntäjällä kokeillen, niin kauan, että siitä syntyi ”hyvän kuuloinen” lause”, Lahnaoja toteaa.

Heikki kertoo valinneensa erikoisen tyylin tehdä runoja siksi, ettei kirjoituksista syntyisi liian päiväkirjamaisia ja ihan vain hauskanpitoa varten.
Heikki myös esitti runoja kirjastaan eri tyyleillä, joita Janne valitsi hänelle. Esitysohjeita olivat muun muassa mahtipontisesti, rakastuneesti, katkerasti, ujosti, ulkomaisella aksentilla ja hätäisesti. Lopuksi yleisöllä oli tilaisuus esittää kysymyksiä ja tutustua kirjoihin. Kaikki olivat sitä mieltä, että tilaisuus oli varsin hauska ja kannatti lähteä kirjastolle huonosta säästä huolimatta.