Jotain on takataskussa, kun toivo on yllä

Fennovoiman hallituksen perjantaillinen päätös purkaa sopimus Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen laitostoimittaja Rosatomin kanssa oli osalle suuri riemu ja myös suuri suru. Noin 4000 alueella työskentelevää ja välillisesti ydinvoimalahankkeessa työllistyvää ei varmasti päätös naurata. Jo kerran tehty rakentamispäätös on innostanut laajasti ahkeroimaan, ei yksin Pyhäjoella ja Raahessa, vaan jotain lantteja ovat odottaneet Kalajoki, Merijärvi ja Alavieskakin.

Yllättävän rauhallisesti päätöksen otti vastaan Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen ja Ouluradiossa haastateltu kuntapäättäjä. Molemmat loivat uskoa tulevaan ja puhuivat hankkeen jatkumiseen tavalla tai toisella.

Näistä haastatteluista saattoi päätellä, ettei alueella ole istuttu kintaat taskussa, vaan jotain on jo tehty, kenties neuvoteltukin. Onhan päätös sopimuksen purkamisesta ollut tavallaan odotettavissa.
Ei ole kovin pitkä aika, kun Alavieskan Saarenkylässä kävi atomivoimalan ikävään puoleen erikoitunut kirjanoppinut. Hän arvio että, jos Pyhäjoen voimala joskus valmistuu, otetaan käyttöön ja poksahtaa, niin ei Saarenkylässäkään tarvitse enää viljaa viljellä, eikä monella muullakaan kylällä. Näin ollen laitetoimittajan vaihtuminen toisi vähän toivoa myös onnistumisesta ja maanmiehille tulevaisuususkoa.

Vaikka Fennovoiman hallituksen tekemä päätös merkitsee ensi sijassa voimalahankkeen pysäyttämistä, niin liitteenä oli, ainakin toistaiseksi.
Jotenkin kaikesta saattoi haistaa, että jotain on takataskussa, kun toivo on niin vahvasti yllä. Kenties uusi toimittaja ydinvoimalalle löytyy yllättävän piankin ydinvoiman vastustajien suureksi suruksi ja kannattajien suureksi iloksi.
Kaikki ei olekaan vielä menetetty. Se on aika varmaa. Nyt pitäisi pinnistellä muistia, ketä sellaisia napamiehiä tässä maassa on vieraillut, jolla saattaisi olla alulankaa vaikkapa ydinvoimalan uudeksi toimittajaksi. Palautetaan kävijöitä mieleen, mutta ei arvailuja viitsi julkisesti laukoa.